8 LUKU. 8

₁Suuhusi pasuna!

Kotkan lailla Herran temppeliä vastaan —

sillä he ovat rikkoneet minun liittoni,

ovat luopuneet minun laistani!

₂Minun puoleeni he huutavat:

"Minun Jumalani!" — "Me Israel, me tunnemme sinut".

₃Israel on hyljännyt hyvän.

Vihollinen sitä vainotkoon.

₄He ovat asettaneet kuninkaita,

mutta ei se ole ollut minusta;

ovat asettaneet ruhtinaita,

mutta minä en ole siitä tiennyt.

Hopeansa ja kultansa he ovat tehneet epäjumalikseen,

että tulisi hävitys.

₅Inhottava on sinun vasikkasi, Samaria;

minun vihani on syttynyt heitä vastaan.

Kuinka kauan? — Eivät he voi päästä rankaisematta.

₆Sillä Israelista se on tullut:

seppä sen on tehnyt, eikä se ole jumala,

vaan pirstaleiksi on menevä Samarian vasikka.

₇Sillä tuulta he kylvävät,

ja myrskyä he leikkaavat.

Ei se pääse korrelle, laiho ei tuota jauhoja;

ja minkä ehkä tuottaa, sen muukalaiset nielevät.

₈Nielty on Israel.

He ovat nyt pakanain seassa

kelpaamattoman astian arvoiset.

₉Sillä Assuriin ovat he menneet —

villiaasi, joka kulkee yksinänsä.

Efraim ostelee lahjoilla rakasteluja.

₁₀Ostelkoot vain pakanain seassa,

minä heidät nyt kokoan,

ja he alkavat käydä vähäpätöisiksi

ruhtinasten kuninkaan verojen painosta.

₁₁Koska Efraim on rakentanut paljon alttareita

tehdäkseen syntiä,

ovat alttarit tulleetkin hänelle synniksi.

₁₂Kirjoitinpa minä hänelle lakejani

vaikka kymmentuhansin,

muukalaisina niitä pidetään.

₁₃Minun uhrilahjoikseni

he uhraavat lihaa ja syövät.

Ei Herra niihin mielisty.

Nyt hän muistaa heidän rikoksensa

ja rankaisee heidän syntinsä:

Egyptiin on heidän palattava.