13 LUKU. 13

₁"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt,

korvani kuullut ja sitä tarkannut.

₂Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin;

en ole minä teitä huonompi.

₃Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle,

minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.

₄Sillä te laastaroitte valheella,

olette puoskareita kaikki tyynni.

₅Jospa edes osaisitte visusti vaieta,

niin se olisi teille viisaudeksi luettava!

₆Kuulkaa siis, mitä minä todistan,

ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.

₇Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella

ja puhua vilppiä hänen puolestaan;

₈tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä

tahi ajaa Jumalan asiaa?

₉Koituuko siitä silloin hyvää,

kun hän käy teitä tutkimaan;

tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?

₁₀Hän teitä ankarasti rankaisee,

jos salassa olette puolueellisia.

₁₁Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä

ja hänen kauhunsa teitä valtaa?

₁₂Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne,

savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.

₁₃Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun,

käyköön minun miten tahansa.

₁₄Miksi minä otan lihani hampaisiini

ja panen henkeni kämmenelleni?

₁₅Katso, hän surmaa minut,

en minä enää mitään toivo;

tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.

₁₆Jo sekin on minulle voitoksi;

sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.

₁₇Kuulkaa tarkasti minun puhettani,

ja mitä minä lausun korvienne kuullen.

₁₈Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta;

minä tiedän, että olen oikeassa.

₁₉Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan?

Silloin minä vaikenen ja kuolen.

₂₀Kahta vain älä minulle tee,

niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:

₂₁ota pois kätesi minun päältäni,

ja älköön kauhusi minua peljättäkö;

₂₂sitten haasta, niin minä vastaan,

tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.

₂₃Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku?

Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.

₂₄Miksi peität kasvosi

ja pidät minua vihollisenasi?

₂₅Lentävää lehteäkö peljätät,

kuivunutta korttako vainoat,

₂₆koskapa määräät katkeruuden minun osakseni

ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,

₂₇koska panet jalkani jalkapuuhun,

vartioitset kaikkia minun polkujani

ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" —

₂₈"Hän hajoaa kuin lahopuu,

kuin koinsyömä vaate."