23 LUKU. 23

₁Kun istut aterialle hallitsijan seurassa,

niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

₂ja pane veitsi kurkullesi,

jos olet kovin nälkäinen.

₃Älä himoitse hänen herkkujansa,

sillä ne ovat petollisia ruokia.

₄Älä näe vaivaa rikastuaksesi,

lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

₅Kun silmäsi siihen lentävät,

on rikkaus mennyttä;

sillä se saa siivet

kuin kotka, joka lentää taivaalle.

₆Älä syö pahansuovan leipää

äläkä himoitse hänen herkkujansa.

₇Sillä niinkuin hän mielessään laskee,

niin hän menettelee:

hän sanoo sinulle: "Syö ja juo",

mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.

₈Syömäsi palan sinä olet oksentava,

ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

₉Älä puhu tyhmän kuullen,

sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

₁₀Älä siirrä ikivanhaa rajaa

äläkä mene orpojen pelloille.

₁₁Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä,

ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

₁₂Tuo sydämesi kuritettavaksi

ja korvasi taidon sanojen ääreen.

₁₃Älä kiellä poikaselta kuritusta,

sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

₁₄Vitsalla sinä häntä lyöt,

tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

₁₅Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu,

niin minunkin sydämeni iloitsee;

₁₆ja sisimpäni riemuitsee,

jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä

oikein on.

₁₇Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia,

mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

₁₈niin sinulla totisesti on tulevaisuus,

ja toivosi ei mene turhaan.

₁₉Kuule, poikani, ja viisastu,

ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

₂₀Älä oleskele viininjuomarien parissa

äläkä lihansyömärien.

₂₁Sillä juomari ja syömäri köyhtyy,

ja unteluus puettaa ryysyihin.

₂₂Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt,

äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

₂₃Osta totuutta, älä myy,

osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

₂₄Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä;

joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

₂₅Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo,

sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

₂₆Anna sydämesi, poikani, minulle,

ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

₂₇Sillä portto on syvä kuoppa,

ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

₂₈Vieläpä hän väijyy kuin rosvo,

ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

₂₉Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus?

Kenellä torat, kenellä valitus?

Kenellä haavat ilman syytä?

Kenellä sameat silmät?

₃₀Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät,

jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

₃₁Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa,

kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

₃₂Lopulta se puree kuin käärme

ja pistää kuin myrkkylisko.

₃₃Silmäsi outoja näkevät,

ja sydämesi haastelee sekavia.

₃₄Sinusta on kuin makaisit keskellä merta,

on kuin maston huipussa makaisit.

₃₅"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun;

pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään.

Milloinkahan herännen?

Tahdonpa taas hakea tätä samaa."