28 LUKU. 28

₁27:30 Pitkävihaisuus ja vihastuminen —

nekin ovat kauhistus,

ja syntinen mies

pysyy niissä hellittämättä.

1 Joka kostaa,

saa kokea Herran koston,

sen synnit hän totisesti tallella pitää.

₂Anna anteeksi lähimmäisellesi,

mitä hän on väärin tehnyt;

silloin myös sinä, jos rukoilet,

pääset vapaaksi synneistäsi,

₃Ihminen pitää vihaa ihmistä vastaan;

voiko hän rukoilla Herralta

terveeksitekemistä?

₄Kaltaistansa ihmistä kohtaan

hänellä ei ole laupeutta;

voiko hän rukoilla

omien syntiensä tähden?

₅Hän, vaikka on liha,

on pitkävihainen;

kuka sovittaa hänen omat syntinsä?

₆Muista loppua, ja heitä vihollisuus;

muista mätäneminen ja kuolema,

ja pidä käskyt.

₇Muista käskyt,

äläkä pidä pitkää vihaa

lähimmäistäsi vastaan;

muista Korkeimman liitto,

ja katso hairahduksen ohitse.

₈Vältä riitaa,

niin teet vähemmän syntiä.

Sillä kiukkuisa ihminen

saa riidan syttymään,

₉ja syntinen mies

saa ystävykset kuohuksiin

ja laskee irti panettelun

rauhassa-eläjäin keskeen.

₁₀Mitä enemmän on polttoainetta,

sitä tuimemmin tuli palaa.

Mitä voimallisempi ihminen on,

sitä voimallisempi hänen kiukkunsa;

ja mitä rikkaampi hän on,

sitä korkeammalle hän kohottaa vihansa;

ja mitä kiinteämpi riidan aihe,

sitä tuimempi riidan palo.

₁₁Äkkipikainen kiista sytyttää tulen,

ja äkkipikainen riita vuodattaa verta.

₁₂Jos puhallat kipinään,

se leimahtaa tuleen;

mutta jos siihen sylkäiset, se sammuu.

Ja kumpainenkin lähtee sinun suustasi.

₁₃Kirotkaa korvaankuiskuttelija

ja kaksikielinen,

sillä monta rauhassa-eläjää

he ovat tuhonneet.

₁₄Kolmannen kieli

on järkyttänyt paikoiltaan monet

ja ajanut heitä kansasta kansaan

ja on hävittänyt vahvoja kaupunkeja

ja kukistanut korkea-arvoisten taloja.

₁₅Kolmannen kieli

on karkoittanut kelpo vaimoja

ja riistänyt heiltä heidän vaivannäkönsä.

₁₆Joka siitä rupeaa vaaria ottamaan,

ei ikinä rauhaa saa

eikä saa hiljaisessa levossa asua.

₁₇Ruoskan lyönti tekee mustelmia,

mutta kielen lyönti murskaa luut.

₁₈Paljon on miekan terän kaatamia,

mutta paljoa enemmän kielen kaatamia.

₁₉Onnellinen, joka siltä varjeltuu,

joka ei joudu alttiiksi sen kiukulle,

ei joudu vetämään sen iestä

eikä kytketyksi sen kahleisiin!

₂₀Sillä sen ies on rautainen ies,

ja sen kahleet ovat vaskiset kahleet.

₂₁Sen tuottama kuolema

on paha kuolema,

ja tuonela on parempi kuin sellainen kieli.

₂₂Hurskaita se ei saa valtaansa,

eikä heitä polta sen liekki.

₂₃Jotka hylkäävät Herran,

ne siihen suistuvat;

niissä sillä on polttamista, eikä se sammu.

Se lasketaan irti niiden kimppuun

niinkuin leijona,

ja niitä se raatelee kuin pantteri.

₂₄Katso! Aitaa alueesi

orjantappuroilla,

sido kokoon hopeasi ja kultasi,

₂₅hanki sanojesi varalle

vaaka ja punnukset,

ja tee suusi ovelle salpa.

₂₆Varo rikkomasta kielelläsi,

ettet lankeaisi väijyjäsi edessä.