2. kuninkaiden kirja 2

₁Sinä päivänä, jona Herra oli nostava Elian tuulenpyörteessä taivaaseen, Elia ja Elisa olivat lähdössä Gilgalista. ₂Elia sanoi Elisalle: »Jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Beteliin.» Mutta Elisa vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» Niin he lähtivät Beteliin. ₃Beteliläisiä profeetanoppilaita tuli kaupungista Elisaa vastaan, ja he sanoivat hänelle: »Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä mestarisi pois?» »Tiedän kyllä», hän vastasi. »Ei puhuta siitä.»

₄Elia sanoi taas hänelle: »Elisa, jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Jerikoon.» Mutta hän vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» Niin he menivät Jerikoon. ₅Jerikolaisia profeetanoppilaita tuli Elisan puheille, ja he sanoivat hänelle: »Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä mestarisi pois?» »Tiedän kyllä», hän vastasi. »Ei puhuta siitä.»

₆Jälleen Elia sanoi hänelle: »Jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Jordanille.» Mutta hän vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» He jatkoivat yhdessä matkaansa, ₇ja viisikymmentä profeetanoppilasta lähti heidän jälkeensä. Kun he tulivat Jordanin rantaan, profeetanoppilaat pysähtyivät jonkin matkan päähän. ₈Elia otti viittansa, kietaisi sen kokoon ja löi sillä vettä. Vesi jakautui kahtia, ja he kulkivat yhdessä joen yli kuivaa maata pitkin. ₉Kun he olivat ylittämässä jokea, Elia sanoi Elisalle: »Mitä haluaisit minun tekevän hyväksesi ennen kuin minut otetaan pois luotasi?» Elisa vastasi: »Kunpa saisin henkesi voimasta esikoisen osuuden!» ₁₀»Etpä vähää pyydä», sanoi Elia. »Mutta täyttyköön pyyntösi, jos näet, kuinka minut otetaan luotasi. Jollet sitä näe, pyyntösi ei toteudu.»

₁₁Kun he kulkivat ja puhelivat keskenään, siihen ilmestyi yhtäkkiä tuliset vaunut ja tuliset hevoset. Ne erottivat heidät toisistaan, ja Elia nousi tuulenpyörteessä taivaaseen. ₁₂Kun Elisa näki tämän, hän huusi: »Isäni, isäni! Israelin tuki ja turva!» Elisa ei enää nähnyt Eliaa, ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahtia. ₁₃Hän otti maasta viitan, joka oli pudonnut Elian harteilta, ja lähti takaisin. Jordanin rantaan saavuttuaan ₁₄hän otti Elian harteilta pudonneen viitan, löi sillä vettä ja huusi: »Herra, Elian Jumala! Missä sinä olet?» Hän löi vettä Elian tavoin, ja se jakautui kahtia, niin että hän pääsi kulkemaan joen yli.

₁₅Jerikosta tulleet profeetanoppilaat olivat jonkin matkan päässä. He näkivät, mitä Elisa teki, ja sanoivat: »Elian henki on siirtynyt Elisaan.» He menivät häntä vastaan, kumarsivat maahan saakka ₁₆ja sanoivat hänelle: »Meitä on täällä viisikymmentä riuskaa miestä. Me voimme lähteä etsimään mestariasi. Kenties Herran henki on nostanut hänet ilmaan ja lennättänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon.» Mutta Elisa vastasi: »Älkää suotta ruvetko etsimään.» ₁₇Kun he kuitenkaan eivät lakanneet kärttämästä, Elisa kyllästyi ja sanoi: »Menkää sitten.» Viisikymmentä miestä lähti matkaan. He etsivät kolme päivää eivätkä löytäneet Eliaa. ₁₈He palasivat Elisan luo, joka oli vielä Jerikossa, ja Elisa sanoi heille: »Minähän sanoin, ettei teidän kannata lähteä.»

₁₉Jerikon miehet sanoivat Elisalle: »Niin kuin sinä, herramme, itse voit huomata, tämä kaupunki sijaitsee hyvässä paikassa, mutta vesi on huonoa, ja siksi ihmiset ja karja kärsivät hedelmättömyydestä.» ₂₀Elisa sanoi silloin: »Tuokaa minulle uusi vati ja pankaa siihen suolaa.» Vati tuotiin hänelle. ₂₁Hän meni kaupungista lähteelle, josta seudun vedet saivat alkunsa, heitti suolan lähteeseen ja sanoi: »Näin sanoo Herra: ’Minä teen terveeksi tämän veden. Enää se ei tuota kuolemaa eikä hedelmättömyyttä.’» ₂₂Ja kävi niin kuin Elisa sanoi. Vesi puhdistui, ja puhtaana se on pysynyt tähän päivään asti.

₂₃Elisa lähti sieltä Beteliin. Kun hän nousi rinnettä, kaupungista tuli pikkupoikia, jotka pitivät häntä pilkkanaan ja huusivat hänelle: »Tule tänne, kaljupää! Tule tänne, kaljupää!» ₂₄Hän kääntyi katsomaan pilkkaajiaan ja kirosi heidät Herran nimeen. Heti tuli metsästä kaksi karhua, ja ne raatelivat neljäkymmentäkaksi poikaa kuoliaaksi. ₂₅Elisa jatkoi matkaansa Karmelinvuorelle ja palasi sieltä Samariaan.