Jeremia 24

₁Herra antoi minun nähdä näyn: kaksi viikunakoria oli asetettu Herran temppelin edustalle. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt Juudan kuninkaan Jekonjan, Jojakimin pojan, pakkosiirtolaisuuteen ja hänen lisäkseen vienyt Jerusalemista Babyloniaan myös Juudan päämiehet sekä sepät ja kirvesmiehet.

₂Toisen korin viikunat olivat erittäin hyviä, alkukesän varhaisviikunoiden veroisia. Mutta toisessa korissa viikunat olivat erittäin huonoja, niin huonoja, ettei niitä voinut syödä. ₃Herra sanoi minulle: »Mitä näet, Jeremia?» Minä vastasin: »Näen viikunoita. Hyvät viikunat ovat erittäin hyviä, huonot taas erittäin huonoja – ne eivät kelpaa syötäväksi.»

₄Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

₅»Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Niin kuin silmä iloitsee nähdessään hyviä viikunoita, niin minä katson suopein silmin Juudan pakkosiirtolaisia, jotka minä lähetin tästä maasta kaldealaisten maahan. ₆Minä käännyn heidän puoleensa ja tuon heidät takaisin tähän maahan. Minä rakennan heistä jälleen kansan enkä enää hävitä heitä, minä istutan heidät enkä enää revi pois. ₇Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja ymmärtävät, että minä olen Herra. He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

₈»Mutta niin kuin tehdään huonoille viikunoille, jotka eivät kelpaa syötäväksi, niin minä teen Juudan kuninkaalle Sidkialle, hänen hovilleen ja jäljellä oleville Jerusalemin asukkaille – olivatpa he sitten jääneet tähän maahan tai asettuneet asumaan Egyptiin. ₉Kaikki kansat kauhistuvat ja tyrmistyvät nähdessään, mitä olen heille tehnyt. Kaikkialla, minne heidät karkotan, minä teen heistä varoittavan esimerkin ja pilkan kohteen. Heitä häväistään, ja heidän kohtalostaan tulee kirosana. ₁₀Minä lähetän heidän kimppuunsa miekan, nälän ja ruton, kunnes he ovat hävinneet siitä maasta, jonka minä annoin heidän isilleen ja heille itselleen.»