Job 13

₁Kaiken tämän olen nähnyt omin silmin,

omin korvin kuullut ja ymmärtänyt.

₂Minä tiedän sen minkä tekin,

en häviä teille yhtään.

₃Kaikkivaltiaalle minä tahdon puhua,

tahdon selvittää asiat Jumalan kanssa.

₄Te, te kaunistelette kaiken valheillanne,

pelkkiä puoskareita olette kaikki tyynni!

₅Kunpa jo lopulta vaikenisitte!

Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.

₆Kuunnelkaa nyt, mitä minulla on sanottavana,

kuulkaa vastaväitteet, jotka nousevat huulilleni.

₇Yritättekö te valheella puolustaa Jumalaa,

ajaa vilpillä hänen asiaansa?

₈Yritättekö te kaunistella hänen tekojaan,

toimia hänen asianajajinaan?

₉Miten sitten käy, kun hän alkaa tutkia teitä?

Voitteko pettää häntä niin kuin ihmistä petetään?

₁₀Kovalla kädellä hän teitä ojentaa,

jos te olette vääristelleet totuutta.

₁₁Ettekö pelkää, kun hän nousee tuomitsemaan,

eikö kauhu silloin täytä mielenne?

₁₂Teidän kehotuksenne ovat pelkkää tuhkaa,

murenevaa savea teidän vastauksenne.

₁₃Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun,

käyköön minulle sitten miten käyneekin.

₁₄Minä panen alttiiksi oman ruumiini,

puhun, vaikka henki menisi.

₁₅Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut,

mutta ensin tahdon näyttää hänelle,

millainen minun vaellukseni on ollut.

₁₆Jo se merkitsisi minulle voittoa,

että saisin astua hänen eteensä.

Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse.

₁₇Kuulkaa, kuulkaa minun sanani,

tarkatkaa, mitä minä puhun!

₁₈Minä vien asiani oikeuden eteen,

minä tiedän, että olen syytön.

₁₉Kuka voi syyttää minua?

Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen.

₂₀Vain kahta asiaa sinulta pyydän –

jos ne täytät, en enää pakene sinun katsettasi.

₂₁Ota kätesi pois minun päältäni,

ota pois tämä kauhu, jonka ylleni laskit.

₂₂Kutsu sitten minua, niin minä vastaan,

ja anna sinä minulle vastaus, kun puhun sinulle.

₂₃Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä?

Sano minulle, mitkä ne ovat!

₂₄Miksi peität minulta kasvosi,

miksi kohtelet minua kuin vihollista?

₂₅Pelotteletko vielä tuulen ajelemaa lehteäkin,

vainoatko kuivaa oljenkortta?

₂₆Sinä määräsit minulle nämä katkerat päivät,

panit taakakseni nuoruuteni synnit.

₂₇Sinä kiinnität minun jalkoihini kahleet,

tarkkailet minne menen, mistä tulen

ja merkitset muistiin jokaisen askeleni,

₂₈vaikka ihminen on vain laho leili,

vain koinsyömä vaate.