Job 18

₂– Kuinka kauan aiotte kierrellä asiaa?

Miettikää ensin ja puhukaa sitten!

₃Olemmeko me sinun silmissäsi pelkkää karjaa,

pelkkiä typeryksiä?

₄Raivon vallassa sinä raatelet itseäsi.

Pitäisikö maan autioitua ja kallioiden siirtyä paikoiltaan,

jotta sinä saisit olla oikeassa?

₅Sinäkin tiedät, että jumalattoman valo sammuu,

hänen liekkinsä ei loista.

₆Hänen majansa valo pimenee,

hänen lamppunsa sammuu.

₇Hänen askelensa, ennen lujat, hidastuvat.

Hänen omat suunnitelmansa kaatavat hänet,

₈hänen jalkansa jäävät kiinni verkkoon,

hän astuu suoraan pyyntihaudan katteelle.

₉Hänen nilkkansa tarttuu paulaan,

silmukka kiristyy.

₁₀Maassa on häntä varten piilossa pyydys,

hänen polullaan odottaa ansa.

₁₁Joka puolelta kauhunäyt ahdistavat häntä,

ne seuraavat hänen kintereillään.

₁₂Ahnas tuho vaanii häntä,

turmio on valmiina kaatamaan hänet,

₁₃tauti syö hänen ihonsa,

kalma ahmii hänen jäsenensä.

₁₄Hänet temmataan pois turvallisesta majastaan

ja viedään kauhujen kuninkaan eteen.

₁₅Hänen majansa jää vieraille,

hänen asuinpaikalleen sirotellaan rikkiä.

₁₆Hänen juurensa kuivuvat,

hänen lehvänsä lakastuvat.

₁₇Maan päällä ei kukaan enää häntä muista,

hänen nimeään ei kuulla kaduilla.

₁₈Hänet syöstään valosta pimeyteen,

hänet ajetaan pois maan päältä.

₁₉Ei jää häneltä kansansa keskelle sukua, ei jälkeläistä,

ei ketään sinne, missä hän asui.

₂₀Lännen asukkaat järkyttyvät hänen kohtalostaan,

idän miehet vapisevat kauhusta.

₂₁Näin käy väärintekijän asuinsijan,

näin sen miehen kodin, joka ei tunne Jumalaa.