Sananlaskut 7

₁Muista, poikani, mitä sinulle sanon,

pidä mielessäsi minun neuvoni.

₂Muista ohjeeni, niin menestyt,

saamiasi neuvoja varjele kuin silmäterää.

₃Pujota ne sormiisi,

kirjoita sydämesi tauluun.

₄Sano viisaudelle: »Sinä olet sisareni»,

kutsu ymmärrystä ystäväksesi.

₅Silloin varjellut toisen vaimolta,

vieraalta naiselta, joka viekoittelee.

₆Kun seisoin ikkunan ääressä

ja katsoin ulos kadulle,

₇näin nuoria miehiä, kokemattomia nuorukaisia,

ja heidän joukossaan yhden, joka oli mieltä vailla.

₈Hän meni kadun yli, kääntyi kulmauksesta

ja asteli kohti naisen taloa.

₉Oli jo ilta, alkoi hämärtää,

päivä oli pimentymässä yöksi,

₁₀ja nainen tuli vastaan

porton asussa ja viekkain aikein.

₁₁Kotona hän ei himoltaan rauhaa saa,

hänen levottomat jalkansa tahtovat ulos.

₁₂Milloin hän on kadulla, milloin torilla,

milloin missäkin vaanimassa.

₁₃Hän tarttuu poikaan, suutelee häntä

ja julkeasti katsoen sanoo:

₁₄»Olen luvannut uhrata yhteysuhrin,

ja tänään täytän lupaukseni.

₁₅Siksi lähdin kadulle sinua vastaan –

juuri sinua etsin, ja nyt olet tässä!

₁₆Olen valmistanut vuoteen, levittänyt peitteet,

monenväriset Egyptin pellavakankaat,

₁₇ja pirskottanut niille mirhaa,

aaloeta ja kanelia.

₁₈Tule, iloitaan yhdessä,

nautitaan lemmestä aamuun asti!

₁₉Mieheni ei ole kotona,

hän lähti pitkälle matkalle.

₂₀Rahansakin hän otti mukaan,

hän palaa kotiin vasta täydenkuun päivänä.»

₂₁Niin nuorukainen taipuu naisen viekoituksiin,

hullaantuu tämän houkuttelevista sanoista.

₂₂Auliisti hän lähtee naisen perään,

niin kuin härkä teurastajan luo,

kuin köytetty hullu kuritusta kohti.

₂₃Niin hän lentää satimeen kuin lintu, päätä pahkaa,

eikä huomaa leikkivänsä hengellään,

ennen kuin nuoli hänet lävistää.

₂₄Siispä, poikani, kuule minua,

seuraa tarkoin mitä sanon.

₂₅Älä päästä sydäntäsi viettelijän teille,

hänen poluilleen älä harhaudu,

₂₆sillä hän on syössyt monet tuhoon,

lukemattomat ovat hänen uhrinsa.

₂₇Hänen talonsa kautta kulkee tuonelan tie,

joka viettää kuoleman kammioihin.