2. Tim. - 2. kirje Timoteukselle 1

₁Minä, Paavali, olen Kristuksen Jeesuksen apostoli Jumalan tahdosta. Asemani perustuu lupaukseen elämästä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. ₂Tervehdin sinua, Timoteus. Sinä olet minun rakas poikani. Jumalan, meidän Isämme, ja Herramme Kristuksen Jeesuksen hyvyyttä, myötätuntoa ja rauhaa sinulle!

₃Kiitän Jumalaa, jota palvelen omatunto puhtaana niin kuin esivanhempanikin. Kiitän siksi, että saan muistaa sinua rukouksissani jatkuvasti, yötä päivää. ₄Haluaisin taas nähdä sinut, jotta iloni olisi täydellinen. Muistan kyyneleesi ₅ja vilpittömän uskosi. Se oli jo isoäidilläsi Looiksella ja sitten äidilläsi Eunikella. Olen varma, että sama usko on myös sinulla.

₆Siksi muistutan sinua, että puhaltaisit taas täyteen liekkiin sen Jumalan lahjan, jonka sait, kun siunasin sinut panemalla käteni sinun päällesi. ₇Ei Jumala halua meidän olevan pelkureita, vaan hän antoi meille voimaa, rakkautta ja malttia. ₈Älä siis häpeä todistaa Herrastamme. Älä häpeä myöskään minua, joka olen vankina hänen tahdostaan. Kärsi sinäkin vastoinkäymisiä ilosanoman vuoksi Jumalan antamin voimin. ₉Hän on pelastanut meidät ja esittänyt meille pyhän kutsun. Hän ei kutsunut meitä tekojemme vuoksi vaan oman armollisen suunnitelmansa mukaisesti. Tuon armon hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen kautta jo ennen aikojen alkua. ₁₀Nyt se on paljastunut meille, kun Pelastajamme Kristus Jeesus on ilmestynyt. Hän kumosi kuoleman ja valaisi elämän ja katoamattomuuden ilosanomallaan. ₁₁Sen sanoman julistajaksi, apostoliksi ja opettajaksi minut on asetettu. ₁₂Sen vuoksi saan kärsiä tätä kaikkea.

En silti häpeä, sillä tiedän, keneen uskon. Luotan häneen, koska hän voi suojella viimeiseen päivään asti sitä, mikä minun haltuuni on annettu. ₁₃Pidä mittapuunasi sitä tervettä oppia, jonka kuulit minulta ja joka kumpuaa Kristuksen Jeesuksen antamasta uskosta ja rakkaudesta. ₁₄Pidä meissä asuvan Pyhän Hengen avulla huolta siitä hyvästä, mikä on annettu sinun haltuusi.

₁₅Niin kuin tiedät, Aasian maakunnassa kaikki käänsivät minulle selkänsä, Fygelos ja Hermogenes muiden mukana. ₁₆Pyydän Herraa osoittamaan myötätuntonsa Onesiforoksen perheelle. Hän on usein piristänyt minua eikä ole hävennyt seuraani, vaikka olen vankina. ₁₇Roomaan tultuaan hän päinvastoin etsi niin kauan, että löysi minut. ₁₈Pyydän Herraa osoittamaan hänelle myötätuntoa viimeisenä päivänä. Sinä tiedät paremmin kuin minä, mitä kaikkea hän teki hyväkseni Efesoksessa.