Luuk. - Luukas 8

₁Tämän jälkeen Jeesus kulki kaupungista ja kylästä toiseen julistamassa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Hänen kanssaan kulkivat hänen kaksitoista oppilastaan ₂ja joukko naisia, jotka hän oli parantanut tai vapauttanut demonien vallasta. Yksi heistä oli Magdalan Maria, josta oli lähtenyt seitsemän demonia. ₃Toinen oli Johanna, jonka aviomies Kuusas oli Herodeksen virkamiehiä. Kolmas oli nimeltään Susanna, ja lisäksi oli vielä monia muita naisia, jotka avustivat Jeesusta ja hänen oppilaitaan taloudellisesti.

₄Kun Jeesuksen luokse kokoontui paljon väkeä kaikista kaupungeista, hän esitti heille vertauksen: ₅»Mies lähti kylvämään. Kun hän heitteli siemeniä, osa niistä putosi tien viereen. Ihmiset talloivat ne jalkoihinsa, ja taivaan linnut söivät ne. ₆Osa siemenistä lensi kalliolle ja alkoi kasvaa siinä. Orastava vilja kuitenkin kuihtui, koska siltä puuttui kosteutta. ₇Osa siemenistä joutui piikkipensaikkoon. Kun vilja kasvoi, kasvoivat pensaatkin ja tukahduttivat sen. ₈Osa siemenistä päätyi kuitenkin hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.» Tämän sanottuaan Jeesus huusi: »Kuunnelkaa, jos teillä on korvat!»

₉Oppilaat kysyivät Jeesukselta, mitä hän oli vertauksellaan tarkoittanut. ₁₀Jeesus vastasi: »Teille on paljastettu Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vain vertausten avulla, jotta

₁₁Vertauksen merkitys on tämä: Siementen kylväminen tarkoittaa Jumalan sanan levittämistä. ₁₂Tien viereen pudonneet siemenet ovat kuulijoita, joiden sydämestä Paholainen käy viemässä Jumalan sanan. Niinpä he eivät ala uskoa eivätkä pelastu. ₁₃Kalliolle pudonneet siemenet ovat niitä kuulijoita, jotka ottavat sanan iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken. Heillä ei ole juurta, ja koetuksen hetkellä he luopuvat uskostaan. ₁₄Piikkipensaikkoon pudonneet siemenet ovat kuulijoita, jotka tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota satoa. ₁₅Hyvään maahan pudonneet siemenet sen sijaan ovat kuulijoita, jotka säilyttävät sanan hyvässä ja rehellisessä sydämessään. Heidän kestävyytensä tuottaa satoa.»

₁₆»Ei kukaan sytytä lamppua vain piilottaakseen sen astian tai vuoteen alle. Lampunjalkaan se pannaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon. ₁₇Sellaista salaisuutta ei näet olekaan, joka ei paljastuisi ja leviäisi julkisuuteen. ₁₈Katsokaa siis tarkasti, millaisia kuulijoita olette: Sille, jolla jo on, annetaan lisää. Mutta siltä, jolla ei ole, viedään sekin, mitä hän luulee itsellään olevan.»

₁₉Jeesuksen äiti ja sisarukset saapuivat tapaamaan häntä. He eivät kuitenkaan päässeet hänen luokseen väkijoukon läpi. ₂₀Jeesukselle käytiin kertomassa: »Äitisi ja sisaruksesi ovat ulkona ja haluavat tavata sinut.» ₂₁Jeesus vastasi: »Minun äitini ja sisarukseni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja toimivat sen mukaisesti.»

₂₂Eräänä päivänä Jeesus ja oppilaat astuivat veneeseen, ja Jeesus sanoi: »Mennään järven yli vastarannalle.» Niin he lähtivät vesille. ₂₃Matkalla Jeesus nukahti. Sitten järvelle iski raju ukkosmyrsky. Vene alkoi täyttyä, ja he olivat vaarassa. ₂₄Oppilaat menivät herättämään Jeesusta ja sanoivat: »Mestari, mestari, me hukumme!» Jeesus heräsi ja komensi tuulta ja aaltoja. Ne rauhoittuivat. Tuli aivan tyyntä. ₂₅»Mihin teidän uskonne joutui?» Jeesus kysyi oppilailta. Nämä olivat ihmeissään ja peloissaankin ja kyselivät toisiltaan: »Mikä mies tämä oikein on? Hän käskee jopa tuulia ja vettä, ja ne tottelevat häntä.»

₂₆Jeesus ja oppilaat rantautuivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa. ₂₇Kun Jeesus oli noussut maihin, häntä vastaan tuli kaupungista päin mies, jota demonit riivasivat. Mies ei ollut käyttänyt vaatteita aikoihin, eikä hän asunut talossa vaan hautausmaalla. ₂₈Jeesuksen nähdessään mies karjaisi, heittäytyi maahan tämän eteen ja huusi kovalla äänellä: »Mitä tekemistä minulla on sinun kanssasi, Jeesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä pyydän: älä kiduta minua!» ₂₉Jeesus oli näet käskenyt demonin lähteä miehestä. Se oli pitänyt miestä vallassaan jo kauan, ja häntä oli säilytetty vartioituna ja kahlehdittuna. Hän oli kuitenkin murtanut kahleet, ja demoni oli ajanut hänet asumattomille seuduille. ₃₀»Mikä sinun nimesi on?» Jeesus kysyi. »Legioona», mies vastasi, sillä häneen oli mennyt monta demonia. ₃₁Ne pyysivät, ettei Jeesus käskisi niiden syöksyä helvetin syvyyksiin.

₃₂Vuorenrinteellä laidunsi iso sikalauma. Demonit pyysivät, että Jeesus antaisi niiden mennä sikoihin, ja hän suostui. ₃₃Demonit lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Koko lauma ryntäsi jyrkänteeltä järveen ja hukkui.

₃₄Kun sikoja ruokkivat miehet näkivät tämän, he pakenivat ja veivät tiedon tapauksesta kaupunkiin ja kyliin. ₃₅Ihmiset lähtivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. Kun he tulivat Jeesuksen luokse, he näkivät hänen jalkojensa juuressa miehen, josta demonit olivat lähteneet. Hän oli täysissä pukeissa ja järjissään. Se sai ihmiset pelästymään. ₃₆Silminnäkijät kertoivat tulijoille, miten demonien vallassa ollut mies oli parantunut. ₃₇Silloin koko Gerasan seudun väki pyysi Jeesusta lähtemään pois, niin peloissaan he olivat. Jeesus nousikin veneeseen ja lähti paluumatkalle.

₃₈Mies, josta demonit olivat lähteneet, pyysi lupaa jäädä Jeesuksen seuraan. Jeesus kuitenkin lähetti hänet pois ja sanoi: ₃₉»Palaa kotiisi ja kerro, mitä Jumala teki sinulle.» Mies lähti ja kiersi ympäri seutua kertomassa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle.

₄₀Kun Jeesus tuli takaisin, häntä vastassa oli iso väkijoukko, sillä kaikki olivat odottaneet häntä. ₄₁Silloin paikalle tuli mies nimeltä Jairos, joka oli synagogan johtajia. Hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja pyysi tätä tulemaan kotiinsa. ₄₂Hänen ainoa lapsensa, noin 12-vuotias tytär, oli kuolemaisillaan.

Jeesus lähti Jairoksen mukaan, mutta väentungos oli rusentaa hänet. ₄₃Ihmisten joukossa oli nainen, jota verenvuoto oli vaivannut kaksitoista vuotta. Hän oli käyttänyt koko omaisuutensa lääkäreihin, mutta kukaan ei ollut kyennyt parantamaan häntä. ₄₄Nainen lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen vaatteensa tupsua. Verenvuoto lakkasi saman tien. ₄₅»Kuka koski minuun?» Jeesus kysyi, mutta kukaan ei myöntänyt koskeneensa. »Väkijoukko vain tungeksii ympärilläsi, mestari», Pietari arveli, ₄₆mutta Jeesus sanoi: »Joku kosketti minua tarkoituksella. Tiedän sen siitä, että minusta on lähtenyt voimaa.»

₄₇Nainen tajusi, että hänet oli huomattu, ja tuli vapisten Jeesuksen luokse. Hän heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja kertoi kaikkien kuullen, miksi oli koskettanut Jeesusta ja miten oli heti parantunut. ₄₈Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, sinä paranit, koska luotit minuun. Mene rauhassa.»

₄₉Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan johtajalle viesti: »Tyttäresi on kuollut. Älä enää vaivaa opettajaa.» ₅₀Kun Jeesus kuuli tämän, hän sanoi Jairokselle: »Älä luovu toivosta. Jos vain luotat minuun, hän pelastuu.»

₅₁Perillä Jeesus ei päästänyt mukaansa sisään muita kuin Pietarin, Johanneksen, Jaakobin ja lapsen isän ja äidin. ₅₂Kaikki itkivät ja valittivat tytön kuolemaa, mutta Jeesus sanoi: »Älkää itkekö. Ei tyttö ole kuollut, hän vain nukkuu.» ₅₃Ihmiset nauroivat hänelle, koska he tiesivät hyvin, että tyttö oli kuollut. ₅₄Jeesus kuitenkin tarttui häntä kädestä ja sanoi kovalla äänellä: »Tyttö, herää!» ₅₅Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi ylös, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää. ₅₆Tytön vanhemmat olivat hämmästyksestä suunniltaan, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta tapauksesta kenellekään.