Luuk. - Luukas 9

₁Jeesus kutsui koolle kaksitoista oppilastaan ja antoi heille voiman ja vallan karkottaa kaikenlaisia demoneja ja parantaa sairauksia. ₂Hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita ₃ja sanoi heille: »Älkää ottako mukaanne mitään – ei vaellussauvaa, laukkua, leipää, rahaa eikä edes vaihtopaitaa. ₄Mihin taloon menettekin, pysykää siellä ja jatkakaa sieltä matkaanne. ₅Jos teitä ei jossain kaupungissa oteta vastaan, lähtekää sieltä ja pyyhkikää pölytkin jaloistanne. Siitä tulee todiste heitä vastaan.»

₆Oppilaat lähtivät matkaan. He kiersivät kylissä julistamassa ilosanomaa ja paransivat sairaita kaikkialla.

₇Ruhtinas Herodes Antipas sai kuulla kaikesta, mitä oli tapahtunut. Hän ei tiennyt, mitä ajatella. Jotkut näet sanoivat, että Johannes Kastaja oli noussut kuolleiden joukosta. ₈Toiset taas väittivät, että Elia oli saapunut, ja kolmannet, että joku entisaikojen profeetoista oli noussut kuolleiden joukosta. ₉Herodes sanoi: »Minä annoin katkaista Johannekselta kaulan. Kuka siis on tämä mies, josta puhutaan tällaista?» Hän etsi tilaisuutta nähdä Jeesus.

₁₀Apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle, mitä olivat tehneet. Jeesus otti heidät mukaansa ja lähti Betsaidan seudulle saadakseen olla rauhassa. ₁₁Mutta kun ihmiset saivat tietää tästä, väkijoukko seurasi häntä. Jeesus antoi heidän tulla luokseen. Hän puhui heille Jumalan valtakunnasta ja paransi ne, jotka olivat avun tarpeessa.

₁₂Kun päivä alkoi kallistua iltaan, Jeesuksen kaksitoista oppilasta tulivat sanomaan hänelle: »Päästä ihmiset lähiseudun kyliin ja maataloihin etsimään suojaa ja syötävää. Tämä paikka on aivan asumaton.» ₁₃»Antakaa te heille syötävää», Jeesus sanoi, mutta oppilaat vastasivat: »Ei meillä ole muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, jos emme mene ostamaan ruokaa koko kansalle.» ₁₄Joukko oli suuri, sillä miehiäkin oli noin viisituhatta. Jeesus sanoi: »Pankaa heidät aterioimaan noin viidenkymmenen hengen ryhmiin.» ₁₅He tekivät niin, ja kaikki asettuivat syömään. ₁₆Sitten Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa. Hän katsoi taivaalle, lausui kiitosrukouksen ja mursi leivästä palasia. Palat hän antoi oppilaille, jotka tarjosivat niitä ihmisille. ₁₇Kaikki söivät vatsansa täyteen, ja syömättä jääneitä paloja kerättiin kaksitoista korillista.

₁₈Kun Jeesus oli vetäytynyt oppilaidensa kanssa rukoilemaan, hän kysyi heiltä: »Mitä ihmiset puhuvat minusta? Kuka minä heidän mielestään olen?» ₁₉Oppilaat vastasivat: »Joidenkin mielestä sinä olet Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia. Jotkut taas sanovat sinun olevan joku entisaikojen profeetta, joka on noussut kuolleista.» ₂₀»Kuka minä teidän mielestänne olen?» Jeesus kysyi, ja Pietari vastasi: »Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu.»

₂₁Jeesus kielsi oppilaita ankarasti puhumasta asiasta kenellekään ja sanoi: ₂₂»Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansanjohtajat, ylipapit ja oppineet torjuvat hänet, ja hänet tapetaan. Kolmantena päivänä hänet kuitenkin herätetään kuolleista.»

₂₃Jeesus sanoi kaikille: »Jos joku tahtoo olla minun seuraajani, hänen on kiellettävä itsensä, otettava ristinsä joka päivä ja seurattava minua. ₂₄Sillä se, joka tahtoo pelastaa henkensä, menettää sen. Sen sijaan se, joka menettää henkensä minun vuokseni, pelastuu. ₂₅Kannattaako kauppa, jos ihminen voittaa omakseen koko maailman mutta kärsii tappion ja tuhoutuu? ₂₆Kun Ihmisen Poika palaa takaisin kirkkaudessaan Isän ja pyhien enkelien kanssa, hän häpeää jokaista, joka häpeää minua ja minun sanojani. ₂₇Minä vakuutan teille: jotkut teistä eivät ehdi kuolla ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.»

₂₈Noin kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Jeesus oli pitänyt tämän puheen, hän nousi vuorelle rukoilemaan. Hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin. ₂₉Kun hän rukoili, hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteistaan tuli säteilevän valkoiset. ₃₀Yhtäkkiä hänen kanssaan seisoi puhumassa kaksi miestä. He olivat Mooses ja Elia. ₃₁He ilmestyivät häikäisevän kirkkaina ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka toteutuisi Jerusalemissa.

₃₂Pietari ja muut olivat nukahtaneet. Herätessään he näkivät Jeesuksen kirkkauden ja kaksi miestä, jotka seisoivat hänen seurassaan. ₃₃Kun nämä olivat lähdössä Jeesuksen luota, Pietari sanoi hänelle: »Mestari, onpa hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: yhden sinulle, yhden Moosekselle ja yhden Elialle.» Hän ei ymmärtänyt, mistä puhui.

₃₄Pietarin puhuttua ilmestyi pilvi, joka heitti varjon heidän ylleen. Oppilaat pelästyivät, kun pilvi kietoi heidät sisäänsä. ₃₅Sitten pilvestä kuului ääni: »Tämä on minun Poikani ja valittuni, kuunnelkaa häntä!» ₃₆Kun ääni oli puhunut, oppilaat huomasivat Jeesuksen olevan taas yksin. He pitivät suunsa kiinni eivätkä kertoneet kenellekään, mitä olivat nähneet.

₃₇Kun Jeesus ja oppilaat seuraavana päivänä laskeutuivat vuorelta, heitä vastassa oli suuri väkijoukko. ₃₈Sieltä eräs mies huusi: »Opettaja, minä pyydän sinua: auta poikaani, ainoaa lastani! ₃₉Hän joutuu usein pahan hengen valtaan. Yhtäkkiä poika karjuu ja kouristelee suu vaahdossa. Kun paha henki lopulta lähtee hänestä, hän on aivan ruhjeilla. ₄₀Pyysin oppilaitasi karkottamaan sen, mutta he eivät pystyneet.» ₄₁Silloin Jeesus sanoi: »Voi teitä epäuskoisia ja kieroutuneita tämän ajan ihmisiä! Miten kauan minun vielä pitää olla kanssanne ja kestää teitä? Tuo poikasi tänne.» ₄₂Vielä pojan tullessakin demoni retuutti häntä ja sai hänet kouristelemaan, mutta Jeesus käski sen lähteä. Hän paransi pojan ja luovutti hänet takaisin isälle. ₄₃Kaikki ihmettelivät Jumalan suuruutta.

Kun kaikki ihmettelivät Jeesuksen tekoja, hän sanoi oppilailleen: ₄₄»Painakaa mieleenne nämä sanat: Ihmisen Poika luovutetaan ihmisten käsiin.» ₄₅Oppilaat eivät ymmärtäneet, mistä Jeesus puhui. Sanojen merkitys jäi heille hämäräksi, eivätkä he käsittäneet niitä. He eivät kuitenkaan uskaltaneet kysyä, mitä Jeesus tarkoitti.

₄₆Oppilaat alkoivat miettiä, kuka heistä mahtoi olla tärkein. ₄₇Kun Jeesus sai tietää, mitä heidän mielessään liikkui, hän otti viereensä lapsen ₄₈ja sanoi: »Se, joka ottaa tämän lapsen luokseen minun nimissäni, ottaa luokseen minut. Ja se, joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen minun lähettäjäni. Se teistä, joka on kaikkein pienin, on oikeasti suuri.»

₄₉Silloin Johannes sanoi: »Mestari, me näimme jonkun karkottavan demoneja sinun nimissäsi. Yritimme estää häntä, koska hän ei seuraa sinua meidän kanssamme.» ₅₀Jeesus kuitenkin vastasi: »Älkää estelkö. Se, joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne.»

₅₁Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika lähestyi, hän suuntasi kohti Jerusalemia. ₅₂Edellään hän lähetti viestinviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen samarialaiskylään valmistelemaan hänen tuloaan. ₅₃Jeesusta ei kuitenkaan otettu vastaan, koska hän oli menossa Jerusalemiin. ₅₄Kun hänen oppilaansa Jaakob ja Johannes saivat kuulla tästä, he kysyivät: »Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät?» ₅₅Silloin Jeesus kääntyi ja moitti heitä. ₅₆Hän jatkoi oppilaiden kanssa matkaa toiseen kylään.

₅₇Kun Jeesus kulki seurueineen tietä pitkin, eräs mies tuli sanomaan hänelle: »Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.» ₅₈Jeesus vastasi: »Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, johon painaa päänsä.»

₅₉Eräälle toiselle Jeesus sanoi: »Seuraa minua!» Tämä vastasi: »Herra, anna minun käydä ensin hautaamassa isäni.» ₆₀Jeesus sanoi: »Jätä kuolleet hautaamaan kuolleensa ja lähde julistamaan Jumalan valtakuntaa.»

₆₁Vielä eräs toinen sanoi Jeesukselle: »Seuraan kyllä sinua, Herra, mutta anna minun ensin hyvästellä perheeni.» ₆₂Jeesus kuitenkin vastasi: »Se, joka auratessaan katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.»