Mark. - Markus 6

₁Jeesus lähti pois ja tuli oppilaidensa kanssa kaupunkiin, josta hän oli kotoisin. ₂Sapattina hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja monet kuulijoista ihmettelivät: »Mistä hänelle on annettu tämä kaikki, tuollainen viisaus ja nuo voimateot, joita hän tekee? ₃Eikö hän ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseksen, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä meidän kanssamme hänen sisarensakin asuvat.» He eivät pystyneet hyväksymään Jeesusta.

₄Jeesus sanoi heille: »Profeettaa arvostetaan vähiten kotikaupungissaan, sukulaistensa luona ja omassa kodissaan.» ₅Eikä Jeesus voinut tehdä siellä kuin muutaman voimateon. Hän paransi joitain sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. ₆Jeesusta ihmetytti, etteivät ihmiset uskoneet häneen. Hän kulki kylästä toiseen ja opetti.

₇Jeesus kutsui luokseen kaksitoista oppilastaan, ryhtyi lähettämään heitä pareittain matkaan ja antoi heille vallan käskeä demoneja. ₈Hän kielsi ottamasta mukaan muuta kuin vaellussauvan; ei ruokaa, ei laukkua eikä pronssikolikoita vyökukkaroon. ₉Sandaalit vain jalkaan, ei ylimääräistä paitaa. ₁₀Jeesus sanoi: »Mihin taloon menettekin, pysykää siellä kunnes lähdette paikkakunnalta. ₁₁Jos teitä ei jossain oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää ja pudistelkaa pölytkin jaloistanne. Siitä tulee todiste heitä vastaan.»

₁₂Oppilaat lähtivät julistamaan, jotta ihmiset muuttaisivat elämänsä suunnan. ₁₃He myös karkottivat monta demonia ja paransivat monia sairaita voitelemalla heidät öljyllä.

₁₄Myös kuningas Herodes Antipas sai kuulla Jeesuksesta, jonka nimi tunnettiin jo laajalti. Ihmiset sanoivat: »Johannes Kastaja on noussut kuolleiden joukosta. Siksi hänellä on nuo voimat.» ₁₅Jotkut sanoivat, että Jeesus oli Elia, toiset taas, että hän oli kuin joku muu entisaikojen profeetta. ₁₆Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: »Se Johannes, jolta annoin katkaista kaulan, on noussut kuolleista.»

₁₇Herodes oli näet antanut pidättää Johanneksen ja heittää hänet vankilaan. Syynä tähän oli Herodias, Herodeksen Filippos-veljen vaimo. Herodes oli mennyt naimisiin Herodiaksen kanssa, ₁₈mutta Johannes oli sanonut hänelle: »Ei sinulla ole lupaa olla veljesi vaimon kanssa.» ₁₉Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet. Sitä hän ei kuitenkaan voinut tehdä, ₂₀sillä Herodes pelkäsi Johannesta. Hän tiesi Johanneksen olevan oikeamielinen ja pyhä mies, ja siksi hän suojeli tätä. Herodes kuunteli Johannesta mielellään, vaikkei tiennytkään, mitä ajatella tämän puheista.

₂₁Herodias sai tilaisuutensa, kun Herodes järjesti syntymäpäivänään juhlat hoviherroilleen ja sotapäälliköilleen sekä Galilean johtajille. ₂₂Herodiaksen tytär tuli sisään ja esitti tanssin, joka miellytti kuningasta ja hänen pöytäseuruettaan. Kuningas sanoi tytölle: »Pyydä minulta mitä haluat, niin annan sen sinulle.» ₂₃Hän vannoi: »Annan sinulle mitä ikinä pyydät, vaikka puolet valtakunnastani.» ₂₄Tyttö meni kysymään äidiltään: »Mitä pyytäisin?» »Pyydä Johannes Kastajan päätä», äiti vastasi. ₂₅Tyttö kiirehti takaisin kuninkaan luokse ja sanoi: »Tahdon, että annat minulle heti tarjottimella Johannes Kastajan pään.»

₂₆Pyyntö ahdisti Herodesta. Hän ei voinut kuitenkaan enää perääntyä, koska kaikki olivat kuulleet, mitä hän oli tytölle vannonut. ₂₇Niinpä hän lähetti vankilaan erikoisjoukkojen sotilaan ja käski tämän tuoda Johanneksen pään. Sotilas lähti vankilaan, katkaisi Johanneksen kaulan ₂₈ja toi hänen päänsä tarjottimella. Pää annettiin tytölle, ja tyttö vei sen äidilleen.

₂₉Kun Johanneksen oppilaat kuulivat asiasta, he tulivat hakemaan ruumiin ja panivat sen hautaan.

₃₀Apostolit palasivat Jeesuksen luokse ja kertoivat hänelle, mitä olivat tehneet ja opettaneet. ₃₁Jeesus sanoi: »Mennään johonkin rauhalliseen paikkaan. Saatte levähtää vähän.» Väkeä näet tuli ja meni koko ajan, eikä heillä ollut aikaa edes syödä. ₃₂Niin he lähtivät veneellä syrjäseudulle omiin oloihinsa. ₃₃Heidän lähtönsä kuitenkin huomattiin. Ihmisiä tuli juosten joka kaupungista, ja väkijoukko ehti maitse perille ennen heitä.

₃₄Jeesus nousi veneestä ja näki väenpaljouden. Hänen tuli ihmisiä sääli, koska he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Hän alkoi opettaa ja puhui heille pitkään. ₃₅Oli jo myöhä, kun oppilaat tulivat sanomaan hänelle: »Tämä on asumatonta seutua, ja on jo myöhä. ₃₆Päästä ihmiset lähtemään, että he voisivat mennä ostamaan syötävää maatiloilta tai kylistä.» ₃₇»Antakaa te heille syötävää», Jeesus vastasi, mutta oppilaat sanoivat: »Noilleko meidän pitäisi mennä ostamaan leipää? Siihen menisi työmieheltä yli puolen vuoden palkka.» ₃₈Jeesus sanoi: »Käykää katsomassa, montako leipää teillä on.» Selvisi, että leipiä oli viisi ja lisäksi kaksi kalaa.

₃₉Jeesus käski kaikkien ryhmittyä syömään vihreälle ruohikolle. ₄₀Ihmiset asettuivat istumaan sadan ja viidenkymmenen hengen ryhminä. ₄₁Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi taivaalle ja lausui kiitosrukouksen. Sitten hän mursi leivästä paloja ja antoi niitä oppilaille, jotta nämä jakaisivat ne ihmisille. Hän antoi kaikille myös niistä kahdesta kalasta. ₄₂Kaikki söivät vatsansa täyteen. ₄₃Leiväntähteitä kerättiin kaksitoista täyttä korillista, ja kalaakin jäi. ₄₄Syömässä oli ollut viisituhatta miestä.

₄₅Heti sen jälkeen Jeesus käski oppilaat veneeseen ja lähetti heidät etukäteen vastarannalle Betsaidaan. Sillä aikaa Jeesus päästi väkijoukon pois. ₄₆Hyvästeltyään ihmiset Jeesus meni vuorelle rukoilemaan. ₄₇Illan tultua oppilaiden vene oli keskellä järveä, ja Jeesus oli yksin maissa. ₄₈Hän huomasi, että oppilaat joutuivat soutamaan vaikeassa vastatuulessa. Aamuyöllä Jeesus tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. ₄₉Kun oppilaat näkivät hänen kävelevän järven pinnalla, he luulivat häntä aaveeksi ja huusivat kauhusta. ₅₀He kaikki näkivät hänet ja kauhistuivat. Samassa Jeesus kuitenkin sanoi heille: »Ottakaa rauhallisesti, minä se olen. Älkää pelätkö.»

₅₁Jeesus nousi veneeseen oppilaiden luokse, ja tuuli tyyntyi. Oppilaat olivat aivan ihmeissään. ₅₂Ruokkimisihmekään ei ollut saanut heitä ymmärtämään, mistä oli kyse. Niin lukkiutunut heidän mielensä oli.

₅₃Järven yli päästyään Jeesus ja oppilaat rantautuivat Gennesaretiin. ₅₄Kun he nousivat veneestä, Jeesus tunnistettiin heti. ₅₅Ihmiset lähtivät juosten levittämään tietoa koko seudulle, ja sairaita alettiin tuoda paareilla sinne, missä Jeesuksen kuultiin olevan. ₅₆Minne vain hän menikin – kylään, kaupunkiin tai maatilalle – aina ihmiset toivat aukioille sairaita. He pyysivät, että nämä saisivat koskettaa edes Jeesuksen viitan tupsua. Kaikki, jotka koskettivat sitä, paranivat.