Happamattoman leivän juhla

Happamattoman leivän juhla juontaa juurensa todennäköisesti maatalousrituaalin, joka myöhemmin yhdistyi pääsiäisjuhlaan. Juhla kesti seitsemän päivää ja alkoi ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä (2. Moos. 12).

Juhlaa vietettiin ohran korjuun aikana. Ennen kuin uuden sadon jyvistä leivottiin leipää, vietiin vanha hapate kodeista pois, ja ihmiset söivät viikon ajan happamatonta leipää. Sen jälkeen alettiin tehdä leipää uudesta hapatteesta. Tämä rituaali symboloi ”uutta alkua” ja irtiottoa menneestä.

Kolmannessa Mooseksen kirjassa 3. Moos 23:5-6 happamattoman leivän juhla mainitaan erikseen, mutta 2. Moos. 12:15 juhla on yhdistynyt pääsiäisen viettoon.

Juutalaisen pääsiäisen eli pesahin aikana tulee Tooran käskyn mukaan syödä happamatonta leipää. Happamaton leipä tehtiin ilman hapatetta, eli sitä ei ole kohotettu. Myös koko koti on puhdistettava hapatteesta. Tämä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita.  Happamattoman leivän juhla kesti seitsemän päivää