₂₄Oppilaiden kesken syntyi myös kiista siitä, ketä heistä oli pidettävä tärkeimpänä.

₂₅Silloin Jeesus sanoi heille: »Kuninkaat hallitsevat kansoja, ja hallitsijoita kutsutaan hyväntekijöiksi. ₂₆Tämä ei kuitenkaan koske teitä. Teidän keskuudessanne tärkeimmän on tultava nuorimman kaltaiseksi ja johtajan on oltava kuin palvelija. ₂₇Sillä kumpi on tärkeämpi: se, joka istuu syömässä, vai se, joka palvelee häntä? Kai nyt se, joka istuu syömässä? Silti minä olen teidän joukossanne kuin palvelija.

₂₈Te olette pysyneet kanssani kaikissa koettelemuksissani. ₂₉Niinpä minä lupaan teille kuninkuuden, niin kuin Isä lupasi sen minulle. ₃₀Minun valtakunnassani te syötte ja juotte minun pöydässäni ja istutte hallitsijoina Israelin kahdentoista heimon valtaistuimilla.»

₃₁»Simon, Simon! Saatana on vaatinut teitä itselleen erotellakseen teistä roskat kuin viljasta. ₃₂Minä kuitenkin rukoilin puolestasi, että pysyisit uskollisena. Ja kun olet palannut ystäviesi luokse, vahvista heitä.»

₃₃Pietari sanoi: »Herra, olen valmis menemään kanssasi vankilaan tai vaikka kuolemaan.» ₃₄Silloin Jeesus vastasi: »Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään kiekuu, sinä kiellät kolmesti tuntevasi minut.»

₃₅Jeesus kysyi oppilailta: »Puuttuiko teiltä mitään, kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja sandaaleja?» »Ei puuttunut», oppilaat vastasivat. ₃₆Jeesus sanoi: »Tilanne on nyt muuttunut. Sen, jolla on kukkaro, on otettava kukkaronsa ja laukkunsakin. Sen, jolla ei ole rahaa, on myytävä päällysvaatteensa ja ostettava miekka. ₃₇On näet kirjoitettu: ’Hänet luettiin rikollisten joukkoon.’ Minä sanon teille, että tämän kirjoituksen on toteuduttava minussa. Se, mitä minusta on kirjoitettu, toteutuu.» ₃₈Oppilaat sanoivat: »Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa.» »Riittää», Jeesus vastasi.

₃₉Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Oliivimäelle. Oppilaat seurasivat häntä. ₄₀Perillä Jeesus sanoi heille: »Rukoilkaa, ettette joutuisi koeteltaviksi.» ₄₁Hän vetäytyi omiin oloihinsa kivenheiton päähän muista, polvistui ja rukoili: ₄₂»Isä, jos tahdot, anna tämän maljan jäädä minulta juomatta. Toteuta kuitenkin oma tahtosi äläkä minun.» ₄₃Silloin taivaasta ilmestyi enkeli antamaan Jeesukselle voimaa. ₄₄Jeesusta alkoi ahdistaa, ja hän rukoili entistä kiihkeämmin. Hänen hikensä pisaroi maahan kuin veri.

₄₅Kun Jeesus rukoiltuaan nousi ja palasi oppilaiden luokse, hän näki, että suru oli uuvuttanut heidät uneen. ₄₆Hän sanoi: »Miksi nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi koeteltaviksi.»

₄₇Jeesuksen vielä puhuessa saapui paikalle väkijoukko. Juudas, yksi kahdestatoista oppilaasta, astui esiin joukosta ja meni Jeesuksen luokse suudellakseen häntä. ₄₈Jeesus kuitenkin sanoi: »Juudas, suutelemallako sinä ilmiannat Ihmisen Pojan?» ₄₉Kun Jeesusta ympäröivät oppilaat ymmärsivät, mitä oli tekeillä, he sanoivat: »Herra, annetaanko miekan heilua?» ₅₀Yksi heistä löikin ylipapin palvelijalta oikean korvan päästä. ₅₁Jeesus kuitenkin sanoi: »Lopettakaa!» Hän kosketti palvelijan korvaa, ja se parani. ₅₂Sitten Jeesus sanoi ylipapeille, temppelivartioston päälliköille ja kansanjohtajille, jotka olivat tulleet vangitsemaan häntä: »Oletteko tulleet ottamaan minut kiinni miekkojen ja seipäiden kanssa kuin rikollisen? ₅₃Olen ollut kanssanne temppelissä joka päivä, ettekä ole kättänne kohottaneet minua vastaan. Nyt pimeydellä on valta, ja sen turvin te iskette.»