Daavidin valituslaulu, jonka hän lauloi Jumalalle benjaminilaisen Kusin puheiden vuoksi.
2Jumala, minun Jumalani, sinuun minä turvaudun.
Auta minua, vapauta minut niiden käsistä,
jotka vainoavat minua.
3Ettei vastustajani kävisi kurkkuuni kiinni kuin leijona
ja raahaisi minua mukanaan.
Silloin ei olisi minulla pelastajaa.
4Jumala, minun Jumalani, jos olen syyllinen,
jos pahat teot tahraavat käteni,
5jos olen vahingoittanut läheistäni
ja riistänyt syyttä vastustajaani,
6silloin saa viholliseni jahdata minua
ja ottaa minut kiinni.
Hän saa tallata minut kuoliaaksi,
painaa minut elävältä maan tomuun.
(välisoitto)
7Jumala, lähde liikkeelle vihasi vimmalla,
asetu vihollisteni vihaa vastaan.
Herää ajamaan minun asiaani,
sinä, joka olet säätänyt oikeuden.
8Kunpa kansakunnat kokoontuisivat ympärillesi.
Silloin sinä asetut jälleen korkeuksiin
9jakamaan niille oikeutta.
Jumala, tuomitse minut oikein,
koska olen rehellinen ja oikeudentuntoinen.
10Sinä oikeudenmukainen Jumala,
tee loppu väärintekijöiden pahuudesta,
vahvista oikeaa tietä kulkevaa
ja koettele ihmisten mielet ja sydämet.
11Jumala on minun kilpeni,
hän on rehellisten auttaja.
12Hän on oikeudenmukainen tuomari,
hän langettaa tuomioita joka päivä.
13Mutta se, joka ei kadu tekojaan,
hioo miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää.
14Hän on tehnyt aseensa tappaviksi
ja nuolensa palaviksi.
15Katso nyt häntä!
Hän on raskaana pahuudesta ja turmiosta
ja synnyttää valheita.
16Pahantekijä kaivaa kuopan, syvän kuopan,
mutta putoaa siihen itse.
17Hänen turmiollisuutensa kääntyy häntä itseään vastaan,
väkivaltaiset tekonsa hän saa omille niskoilleen.
18Minä kiitän Jumalaa,
koska hän on oikeudenmukainen.
Minä ylistän Jumalaa,
hänen nimensä on Korkein.