Suomen Pipliaseura

31.7.2022 vesper

Psalmiteksti

Jumalan apu on lähellä

1Kiittäkää Jumalaa, sillä hän on hyvä,

hänen uskollisuutensa on ikuista!

2Näin sanovat ne, jotka Jumala on pelastanut

ja päästänyt ahdingosta.

3Hän on koonnut heidät luokseen kaikkialta –

idästä, lännestä, pohjoisesta ja meren suunnalta.

4Jotkut heistä harhailivat aavikolla

eivätkä löytäneet tietä ihmisten keskelle kaupunkiin.

5He kärsivät nälästä ja janosta

ja olivat nääntymäisillään.

6Hädän hetkellä he huusivat avukseen Jumalaa.

Hän päästi heidät pinteestä

7ja ohjasi heidät suorinta tietä kaupunkiin.

8He saavat kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään

ja hänen suurenmoisista teoistaan ihmisten hyväksi.

9Janoisille hän antaa juotavaa ja nälkäiset ravitsee.

10Toiset elivät pimeyden puristuksessa,

kärsimykseen kahlehdittuina kuoleman varjossa.

11Sillä he kapinoivat Jumalan tahtoa vastaan,

halveksivat Korkeimman neuvoja.

12Jumala kuormitti heidän sydämensä murheilla.

He horjuivat taakkojensa alla,

mutta kukaan ei tullut apuun.

13Hädän hetkellä he huusivat avukseen Jumalaa,

ja hän päästi heidät pinteestä.

14Hän johti heidät pois pimeydestä ja kuoleman varjosta,

katkoi heidän kahleensa.

15He saavat kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään

ja suurenmoisista teoistaan ihmisten hyväksi.

16Hän murskaa pronssiovet

ja pirstoo palasiksi niiden rautaisen lukituksen.

17Muutamat heistä olivat typeriä,

he joutuivat kärsimään rikkomustensa

ja väärien tekojensa vuoksi.

18Kaikki ruoka inhotti heitä,

he kävivät jo kuoleman porteilla.

19Hädän hetkellä he huusivat avukseen Jumalaa,

ja hän päästi heidät pinteestä.

20Hän lausui sanansa ja paransi heidät,

pelasti heidät haudan partaalta.

21He saavat kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään

ja hänen suurenmoisista teoistaan ihmisten hyväksi.

22He uhraavat kiitosuhreja

ja kertovat riemuiten Jumalan teoista.

23Jotkut purjehtivat merta laivoillaan,

kävivät kauppaa maailman merillä.

24He näkivät Jumalan tekoja,

todistivat hänen mahtitekojaan rannattomalla merellä.

25Hän nostatti puheellaan myrskytuulen,

kohotti käskyllään korkeat aallot.

26He kohosivat kohti taivasta

ja painuivat taas syviin vesiin.

Silloin he menettivät rohkeutensa.

27He huojuivat ja hoipertelivat kuin humalaiset,

ei heidän taidoistaan ollut mitään hyötyä.

28Hädän hetkellä he huusivat avukseen Jumalaa,

ja hän päästi heidät pinteestä.

29Hän tyynnytti myrskyn, aallot vaikenivat.

30He iloitsivat, kun ne hiljenivät.

Jumala ohjasi heidät kaivattuun satamaan.

31He saavat kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään

ja hänen suurenmoisista teoistaan ihmisten hyväksi.

32He saavat ylistää häntä, kun kansa on koolla,

kiittää häntä kansan johtajien kokouksessa.

Psalmi 107:1-32UT2020Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.23.1
Seuraa meitä