₁Jumala on kuningas,

vapiskaa kunnioituksesta, kansat.

Hän on noussut

kerubien kannattelemalle istuimelleen,

maakin vavahtelee.

₂Siionin Jumala on suuri,

hän hallitsee kaikkia kansoja.

₃Kiittäkää Jumalaa!

Hän on majesteettinen ja herättää kunnioitusta.

Hän on pyhä.

₄Kuningas on vahva,

kun hän rakastaa oikeutta.

Jumala, sinä säädit kansallesi Jaakobille lait,

opetit, mikä on oikein.

₅Ylistäkää Jumalaa,

meidän Jumalaamme!

Kumartukaa hänen valtaistuimensa eteen,

hänen jalkojensa juureen,

palvokaa häntä!

Hän on pyhä.

₆Mooses ja Aaron olivat hänen pappejaan,

Samuel huusi avuksi hänen nimeään.

He kutsuivat Jumalaa, ja hän vastasi heille.

₇Hän puhui heille pilvitornin ympäröimänä.

He vaalivat lakeja ja määräyksiä,

jotka Jumala heille antoi.

₈Jumala, meidän Jumalamme, sinä vastasit heille.

Annoit anteeksi, vaikka rankaisitkin heitä pahoista teoista.

₉Ylistäkää Jumalaa,

meidän Jumalaamme,

kumartukaa hänen pyhää vuortaan kohti!

Jumala, meidän Jumalamme, on pyhä.

₁Ylistys Jumalalle!

Kuinka hyvä onkaan ylistää meidän Jumalaamme,

kuinka ihanaa laulaa hänelle ylistystä!

₂Jumala rakentaa uudelleen Jerusalemin,

hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.

₃Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut,

hän hoitaa heidän haavansa.

₄Hän laskee taivaan tähdet

ja antaa niille kaikille nimen.

₅Herramme on mahtava –

suuri on hänen voimansa

ja rajaton hänen viisautensa!

₆Jumala auttaa köyhiä,

mutta väärintekijät hän painaa maahan.

₇Kiittäkää Jumalaa laulamalla,

ylistäkää Jumalaamme kielisoittimilla.

₈Hän peittää taivaan pilvillä,

valmistaa maalle sateen

ja saa ruohon kasvamaan vuorilla.

₉Hän ruokkii karjan ja korpin poikaset,

jotka huutavat nälissään.

₁₀Ei häntä ihastuta hevosen voima,

eivät vakuuta sotilaiden vahvat reidet.

₁₁Sen sijaan Jumala kiintyy niihin,

jotka kunnioittavat häntä

ja panevat toivonsa hänen hyvyyteensä.

₁₂Jerusalem, ylistä Jumalaa,

ylistä Jumalaasi, Siion!