Suomen Pipliaseura

17.5.2024 Perjantai

Kuuntele Tässä olen harjoitus 17.5.2024

TÄSSÄ

Jumala, sinä näet kaiken, menneen ja tulevan.

. . .

Mieleni asuu usein menneessä ja tulevassa, mutta nyt koetan olla läsnä tässä hetkessä, sinun edessäsi.

SANA

[Elia] nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan.

Yöllä Elia kuuli Herran äänen: ”Miksi olet täällä, Elia?” Hän vastasi: ”Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.” Herran ääni sanoi: ”Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.” Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. (1. Kun. 19: 8–13)

  • Jumala kysyy minulta, miksi olen täällä. Mitä vastaan?
  • Millaisia kokemuksia minulla on yöllisistä valvomisista ja Jumalan puhuttelun kuulemisesta yön hiljaisuudessa?
  • Millä tavoin se, että Herra ei ollut myrskyssä, ei maanjäristyksessä eikä tulenlieskassa vaan hiljaisessa huminassa, kuvastaa minun kokemustani Jumalasta?
  • Millaisessa luolassa minä elän? Tulisiko minun astua täältä ulos? Mistä saisin voimaa?

TÄSTÄ ETEENPÄIN

Ajattelen, että Jeesus istuu viereeni. Emme puhu mitään, kuuntelemme vain tuulen huminaa. Millainen olo minulla tuossa hetkessä on?

Raamatunteksti(t)

8Hän nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. 9Siellä hän asettui yöksi luolaan.

Yöllä Elia kuuli Herran äänen: »Miksi olet täällä, Elia?» 10Hän vastasi: »Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.» 11Herran ääni sanoi: »Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.» Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. 12Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. 13Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.

Ääni sanoi hänelle: »Miksi olet täällä, Elia?»

1. kuninkaiden kirja 19:8-13KR92Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.21.9
Seuraa meitä