2. Samuelgirji 14

₁Go Joab, Seruja bárdni, fuomášii mo gonagas ohcalii Absaloma, ₂de son vieččahii Tekoas muhtun jierpmálaš nissona ja dajai sutnje: “Dahkalutta morašteaddjin, gárvot morašbiktasiid alege vuoidda iežat oljjuin, muhto leage nugo dakkár gii guhká juo lea moraštan jábmi. ₃Mana dasto gonagasa lusa ja sártno sutnje ná.” Ja Joab bijai sániid su njálbmái.

₄Tekoalaš nisson manai gonagasa ságaide, luoitádii su ovdii eatnamii muođuid ja dajai: “Veahket, gonagas!” ₅Gonagas jearai: “Maid don dáhtut?” Son vástidii: “Vuoi hearrá, mun lean leaska, mu boadnjá lea jápmán. ₆Go mu boadnjá jámii, de mus, du bálvaleaddjinissonis, ledje guokte bártni. Go soai oktii leigga giettis, de soai riiddáskeigga, iige das lean oktage gii livččii earuhan sudno, muhto nubbi časkkii nuppi jámas. ₇Dál oppa sohka lea vuosttildišgoahtán mu ja dadjá: ‘Atte deike bártnát gii sorbmii vieljas, vai mii beassat goddit su ja nu duššadit maiddái árbbolačča.’ Nu sii áigot čáskadit maŋimuš čuotnamage mii velá lea báhcán, vai mu boatnjás ii bázáše ii namma iige nálli eatnama ala.”

₈Gonagas dajai nissonii: “Mana ruoktot, mun bealuštan du du áššis.” ₉Nisson dajai gonagassii: “Mu hearrá ja gonagas, dušše mun ja áhččán sohka leat sivalaččat, muhto lehkos gonagas ja su truvdnu siva haga.” ₁₀Gonagas dajai: “Jos guhtege vel sárdnu dutnje maidege dán áššis, de buvtte su deike! De son ii šat vuorjja du.” ₁₁Nisson dajai: “Vare gonagas vurtnošii Hearrás ja Ipmilis nammii ahte varramávssaheaddji ii beasa duššadit eambbo iige sorbme mu bártni.” Dalle gonagas dajai: “Nu duohta go Hearrá eallá, ii vuoktačalbmige gahča bártnát oaivvis.” ₁₂Dalle nisson dajai: “Divtte du bálvaleaddjinissona vel sárdnut juoidá hearrásis ja gonagassasis.” David dajai: “Sártno.” ₁₃Nisson dajai: “Manin don dál áiggut dahkat aivve seammá láhkái Ipmila álbmoga vuostá? Daiguin sániiguin maid don, gonagas, leat sárdnon, de don dagat iežat sivalažžan, go it suova dan olbmá máhccat gii lea šaddan báhtarit du luhtte. ₁₄Buohkat mii jápmit, ja mii leat dego eatnamii golggahuvvon čáhci mii ii leat fas čohkkemis. Muhto Ipmila dáhttu ja ulbmil ii leat dat ahte hilgojuvvon olmmoš lea áddjojuvvon su muođuid ovddas agálaš áigái. ₁₅Aiddo dán áššis mun lean boahtán sárdnut hearrásan gonagassii. Olbmot leat suorggahan mu, ja mun jurddašin: Mun ferten sárdnut gonagassii, son sáhttá dahkat dan maid su bálvaleaddjinisson átnu, ₁₆son sáhttá beastit mu dan olbmá gieđas gii dáhttu heavahit mu ja mu bártni Ipmila árbeeatnamis. ₁₇Du bálvaleaddjinisson jurddašii ahte gonagasa sátni buktá oadjebasvuođa, dasgo mu hearrá ja gonagas lea nugo Ipmila eŋgel ja máhttá earuhit mii lea buorre ja mii bahá. Vare Hearrá, du Ipmil, livččii duinna.” ₁₈Gonagas dajai dalle nissonii: “Ale čiega mus maidege maid mun dus jearan.” Nisson dajai: “Sártno, mu hearrá ja gonagas!” ₁₉Gonagas jearai: “Leago Joaba giehta buot dás?” Nisson vástidii: “Nu duohta go don ealát, mu hearrá ja gonagas: Olmmoš ii beasa gáidat ii olgeš iige gurut beallái das maid mu hearrá gonagas sárdnu. Du bálvaleaddji Joab vuolggahii mu ja bijai buot dáid sániid mu njálbmái, ₂₀danin go son dáhtui jorgalit dán ášši nuppi guvlui. Muhto mu hearrá lea viissis dego Ipmila eŋgel ja ipmirda buot mii eatnama alde dáhpáhuvvá.”

₂₁Gonagas dajai Joabii: “Mun dagan nugo don dáhtut. Mana viežžat Absaloma ruoktot.” ₂₂Joab luoitádii eatnamii muođuid, buressivdnidii gonagasa ja dajai: “Mu hearrá ja gonagas, dál mun dieđán ahte lean ožžon árpmu du čalmmiin, go oainnán ahte don ollašuhtát mu sávaldaga.” ₂₃De Joab manai Gešurii ja buvttii Absaloma Jerusalemii. ₂₄Muhto gonagas dajai: “Son galgá mannat iežas vissui, mu čalmmiid ovdii son ii oaččo boahtit.” Nu Absalom manai iežas vissui iige beassan deaivvadit gonagasain.

₂₅Oppa Israelis ii lean olmmái gii livččii rámiduvvon nu fávrun go Absalom. Son lei dievaslaš juolgevuođus oaivečohkkii. ₂₆Go son čuohpahii vuovttaidis – dan son dagai oktii jagis, go dat šadde ilá lossadin – de dat dedde guoktečuođi šekela gonagasa viehkagis. ₂₇Absalomii riegádedje golbma bártni ja okta nieida gean namma lei Tamar. Son lei hui čáppa nisson.

₂₈Absalom ásai Jerusalemis guokte jagi, muhto ii boahtán gonagasa čalmmiid ovdii. ₂₉De son rávkkai Joaba, vai beassá bivdit su mannat gonagasa ságaide, muhto Joab ii dáhtton boahtit. Son rávkkai su vel nuppádassii, muhto Joab ii dallege dáhtton boahtit. ₃₀Dalle Absalom dajai bálvaleddjiidasas: “Diihan diehtibehtet ahte Joabis lea mu eatnama bálddas bealdu mas son šaddada bivggi. Mannet cahkkehit dan!” Ja Absaloma bálvaleaddjit cahkkehedje bealddu. ₃₁Dalle Joab bođii Absaloma vissui ja jearai: “Manne du bálvaleaddjit leat cahkkehan mu bealddu?” ₃₂Absalom vástidii: “Munhan rávken du, vai beasan vuolggahit du jearrat gonagasas: ‘Manne mun galgen boahtit Gešuris? Munnje livččii leamaš buoret orrut doppe. Dál mun dáhtun beassat gonagasa ovdii. Jos mun lean sivalaš, de gonagas oažžu goddit mu.’” ₃₃Dalle Joab manai gonagasa ságaide ja muitalii sutnje dán, ja gonagas rávkkai Absaloma lusas. Son bođii gonagasa lusa ja luoitádii su ovdii eatnamii muođuid, ja gonagas cummistii su.