Apostolien kirja 6

₁Niinä päivinä opaššettavien joukko aina vain kašvo. Šiitä kreikankieliset jevreit alettih moittie jevreinkielisie, jotta heijän leškijä jätetäh šyrjäh, konša juatah jokapäiväsie tarpehie. ₂Šilloin ne kakšitoista apostolie kučuttih yhteh koko opaššettavien joukon ta šanottih heilä: «Ei ole hyvä, jotta myö, apostolit, jätämmä Jumalan šanan šanelomisen ruuvvan jakamisen takie. ₃Vellet, valikkua tiän joukošta šeiččemen hyvämainehista mieštä, ket ollah Pyhän Henken ta viisahuon täyttämät. Hiät myö panemma täh ruatoh. ₄Šiitä myö iče voimma antautuo malitulla ta Jumalan šanan levittämisellä.»

₅Tämä pakina oli kaikilla mieleh. Hyö valittih Stefani, mieš, kumpani oli ušon ta Pyhän Henken täyttämä, Hilippä, Prohora, Nikonori, Timoni, Parmeni ta antiohialaini Nikolai, kumpani oli kiäntyn jevreijen uškoh. ₆Hiät tuotih apostolien eteh. Apostolit moliuvuttih ta pantih käteh heijän piällä.

₇Jumalan šana levisi leviemistäh. Opaššettavien luku kašvo Jerusalimissa ruttoh, ta monet papit niise ruvettih uškomah Iisussah Hristossah.

₈Stefani oli täyši uškuo ta voimua, ta hiän luati rahvahan kešeššä šuurie kummie ta merkkiruatoja. ₉Šiitä eryähät miehet ruvettih kiistämäh Stefanin kera. Yhet heistä oltih niin šanotušta Vapautettujen sinagogašta, kumpaseh kuulu kirinejalaisie ta aleksandrijalaisie. Toiset oltih kotosin Kilikijašta ta Aasijan muakunnašta. ₁₀Kumminki Henki anto Stefanilla šemmosen voiman ta viisahuon paissa, jotta hyö ei voitu vaššuštua häntä.

₁₁Šiitä hyö peitočči kuihutettih eryähie miehie šanomah: «Myö kuulima, mitein hiän haukku Moisseita ta Jumalua». ₁₂Hyö noššettih rahvašta, šen vanhimpie ta sakonanopaštajie Stefanie vaštah, temmattih hänet ta vietih hänet Neuvokunnan eteh. ₁₃Šinne hyö tuotih tovistajie, kumpaset valeheltih: «Tämä mieš hellittämättä haukkuu tätä pyhyä jumalankotie ta Sakonua. ₁₄Myö kuulima, kun hiän šano, jotta Iisussa Nasarettilaini hajottau tämän paikan ta muuttau elämisen tavat, kumpaset Moissei on meilä antan.» ₁₅Kaikki, ket issuttih Neuvokunnašša, kačottih Stefanih. Heijän mieleštä hiän oli nävöltäh niin kuin anheli.