Kirjani efessalaisilla 5

₁Ottakkua mallie Jumalašta, olettahan työ Hänen armahie lapšie. ₂Eläkkyä toini toista tykäten, niin kuin Hristossa niise tykkyäy meitä. Miän tähen Hiän anto Iččeh lahjakši ta hyvänhajusekši uhriksi Jumalalla. ₃Ka huoruinnašta, kaikešta pakanašta ta ahnehuošta ei tiän joukošša šua olla ni pakinua. Mikänä šemmoni ei paššua pyhillä. ₄Tiän ei šua olla pahašuisie, tyhjänpakasijie eikä kakšimielisie, vain tiän pitäy kiittyä Jumalua. ₅Työhän tiijättä hyvin, jotta yksikänä huorissa kävijä tahi pakanašti eläjä ei piäše Hristossan ta Jumalan Valtakuntah, eikä skuuppa, šentäh kun hiän on kuin valehjumalilla kumartelija.

₆Elkyä antakkua kenenkänä muanitella iččienä tyhjillä pakinoilla, šentäh kun ne vejetäh Jumalan viha tottelomattomien piällä. ₇Niin jotta elkäh teilä olkah mitänä yhtehistä šemmosien kera. ₈Ennein työ niise olija yhtä pimietä, a nyt Hospotin yhteyveššä elyässä työ oletta täyvet valuo. Ka niin eläkkyä valon lapšina, ₉šentäh kun Pyhä Henki kašvattau kaikkie šemmoista, mi on hyvyä, oikieta ta totta. ₁₀Tiijuštakkua, mitä Jumala tahtou. ₁₁Elkyä yhtykkyä pimien tyhjih hommih, niistä ei ole šualista. Päivänvaloh tiän pitäy šemmoset hommat vetyä. ₁₂Huikie on paissaki, mitä jumalattomat ihmiset peitočči ruatah. ₁₃Ka kaikki še tulou näkyvih, konša joutuu valoh. Ta kaikki, mi on tullun näkyvih, on valuo. ₁₄Šentäh šanotahki näin:

₁₅Niin jotta kaččokkua tarkkaseh, mitein elättä. Elkyä eläkkyä järettömien tapah, eläkkyä niin kuin viisahat. ₁₆Käyttäkkyä kaikki aika hyväh, šentäh kun nämä päivät ollah pahat. ₁₇Elkyä olkua tolkuttomie, vain tiijuštakkua, mi on Hospotin tahto. ₁₈Elkyä juokua viinua humalah šuate, še kun vetäy šiivottomah elämäh, vain antakkua Pyhän Henken täyttyä iččenä. ₁₉Laulakkua yheššä psalmija, kiitošviršie ta henkellisie lauluja, laulakkua ta šoittakkua täyveštä šytämeštä Hospotilla. ₂₀Kiittäkkyä aina ta kaikešta Jumalua, Tuattuo, miän Hospotin Iisussan Hristossan nimeššä.

₂₁Totelkua toini toista Jumalua varaten. ₂₂Naiset, totelkua omua mieštä niin kuin Hospotie, ₂₃šentäh kun mieš on naisen piä, niin kuin Hristossa on uškojakunnan piä. Onhan Hristossa pelaštan uškojakunnan, kumpani on Hänen runko. ₂₄Niin kuin uškojakunta taipuu Hristossan tahtoh, šamoin ni naisien pitäy kaikešša taipuo oman miehen tahtoh.

₂₅Miehet, tykäkkyä omua naista, niin kuin Hristossa tykkäsi uškojakuntua ta anto oman henken šen puolešta ₂₆pyhittyäkšeh šen. Hiän pesi uškojakunnan puhtahakši vejellä ta šanalla. ₂₇Hiän tahto ašettua šen Iččeh eteh jumalallisen valon täyttämänä, pyhänä ta vijattomana, ilmain likalättie, vikua tahi mitänä muuta šemmoista. ₂₈Šamoin pitäy miehenki tykätä naistah niin kuin omua runkuo. Ken tykkyäy naistah, še tykkyäy iččieh. ₂₉Eihän kenkänä vihua runkuoh, vain jokahini šyöttäy šitä ta huolehtiu šiitä. Juštih šamoin Hospoti pitäy huolen omašta uškojakunnašta. ₃₀Še on Hänen runko, ta myö olemma šen runkon ošie, Hänen lihua ta luita. ₃₁«Šentäh mieš jättäy tuattoh ta muamoh ta liittyy omah naiseh, niin jotta näistä kahešta tulou yksi liha». ₃₂Tämä on šuuri peittoas's'a, mie pakajan nyt Hristossašta ta uškojakunnašta. ₃₃Nämä šanat ollah niise teitä varoin: jokahini teistä tykäkkäh omua naistah niin kuin iččieh, ta naisen pitäy kunnivoittua mieštäh.