Iivanan jevanheli 18

₁Tämän šanottuo Iisussa läksi omien opaššettavieh kera Kedroninojan toisella puolella. Šielä oli satu, kunne Iisussa ta opaššettavat mäntih. ₂Juuta, Iisussan pettäjä, niise tunsi tämän paikan, šentäh kun Iisussa oli moničči ollun šielä opaššettavieh kera. ₃Juuta otti matkah joukon saltattoja ta ylipappien ta farisseijen antamie miehie, ta hyö mäntih satuh lyhtyt, tulet ta aštalat käsissä.

₄Iisussa tiesi kaiken, mi Hänellä oli ieššä. Hiän mäni miehillä vaštah ta kyšy: «Ketä työ ečittä?» ₅Miehet vaššattih: «Iisussa Nasarettilaista». Iisussa šano: «Mie še olen».

Juuta, Iisussan pettäjä, niise oli miehien joukošša. ₆Konša Iisussa šano: «Mie še olen», hyö kaikin eissyttih tuakši ta kuavuttih pitäkšeh muah. ₇Iisussa kyšy uuvveštah: «Ketä työ ečittä?» Hyö vaššattih: «Iisussa Nasarettilaista». ₈Iisussa šano heilä: «Miehän šanoin, jotta še olen Mie. No kun työ Milma eččinettä, antakkua näijen toisien männä.» ₉Näin käytih toteh nämä Hänen omat šanat: «Niistä, ketä Šie olet Miula antan, Mie en ole yhtäkänä mänettän».

₁₀Simoni Petrillä oli miekka. Hiän vejälti šen huotrašta ta iski ylipapin käškyläiseltä oikien korvan irti; käškyläini oli nimeltäh Malhi. ₁₁Ka Iisussa šano Petrillä: «Pane miekka huotrah! Kun Tuatto on antan Miula tämän muokkamal'l'an, niin enkö Mie jois šitä loppuh šuate?»

₁₂Saltatat, heijän piälikkö ta jevreijen työntämät miehet otettih Iisussa kiini. Hyö šivottih Hänet nuorih ₁₃ta vietih enšin Annakšen luo, kumpani oli Kaijafan appi. Kaijafa oli šinä vuotena ylipappina. ₁₄Tämä šamani Kaijafa oli antan jevreilöillä neuvon, jotta ois parašta, kun yksi mieš kuolis koko kanšan puolešta.

₁₅Simoni Petri ta vieläi toini opaššettava lähettih Iisussalla jälkeh. Še toini oli ylipapin tuttava ta šentäh piäsi Iisussan kera ylipapin kojin pihah. ₁₆Petri jäi šeisomah veräjän ulkopuolella. Še opaššettava, kumpani tunsi ylipapin, mäni pakinoilla veräjyä varteiččijan paššaritytön luo ta toi Petrin pihah.

₁₇Šiitä paššarityttö šano Petrillä: «Etköš šie niise ole tämän Miehen opaššettavie?» Petri vaštasi: «En ole». ₁₈Oli vilu. Šentäh paššarit ta varteiččijat oli luajittu ropivo, nyt šeisottih šen ympärillä ta lämmitteliyvyttih. Petri niise šeiso heijän joukošša ta lämmitteliyty.

₁₉Ylipappi Annas kyšy Iisussalta Hänen opaššettavista ta Hänen opaššukšešta. ₂₀Iisussa vaštasi: «Mie olen paissun šuorah, koko muailman kuullen. Olen aina opaštan sinagogoissa ta jumalankojissa, kumpasih jevreit aina keräyvytäh. Peitočči en ole paissun mitänä. ₂₁Mintäh šie Miulta kyšyt? Kyšy Miun kuuntelijilta, mitä olen heilä paissun. Hyö tiijetäh, mitä Mie olen šanon.»

₂₂Kun Iisussa näin vaštasi, yksi lähellä šeisojista varteiččijista löi Häntä näkyö vaššen ta šano: «Mitein Šie vaštuat ylipapilla?» ₂₃Iisussa šano miehellä: «Kun lienen paissun pahoin, näytä, mi Miun šanoissa oli pahua. No kun lienen paissun oikein, niin mintäh lyöt Milma?»

₂₄Annas työnsi Iisussan nuorih šivottuna ylipappi Kaijafan luo.

₂₅Simoni Petri šeiso ta lämmitteliyty. Miehet šanottih hänellä: «Etkö šie niise ole yksi Hänen opaššettavista?» «En ole», Petri eikki. ₂₆Šiitä eryäš ylipapin käškyläini, šen miehen omahini, kumpaselta Petri oli leikannun korvan, šano: «Enköš mie nähnyn šilma šielä satušša Hänen kera?» ₂₇Petri eikki tuaš, ta šamašša kukko kieku.

₂₈Kaijafan luota Iisussa vietih muaherran horomih. Oli aikani huomeneš. Jevreit ei mänty horomien šiämeh, šentäh kun ois tultu pakanoiksi, šiitä ei ois šuatu šyyvvä Äijänpäivän iltaista. ₂₉Šentäh muaherra Pilatti tuli uloš heijän luo ta kyšy: «Mistä työ viäritättä tätä Mieštä?» ₃₀Hyö vaššattih: «Kun Hiän ei ois pahanruataja, myö emmä ois antan Häntä šiula». ₃₁Pilatti šano: «Ottakkua työ Hänet ta suutikkua tiän oman Sakonan mukah». Jevreit šanottih: «Meilä ei ole valtua suutie ketänä kuolomah». ₃₂Näin piti käyvä, jotta tulis tovekši Iisussan šana. Hiän niät oli aikasempah paissun, mitein Hiän kuolou.

₃₃Pilatti mäni jälelläh horomih, käški tuuvva Iisussan luokšeh ta kyšy Häneltä: «Oletko Šie jevreijen Čuari?» ₃₄Iisussa vaštasi: «Ičekö šie näin tuumaičet, vain onko muut šanottu šitä Miušta?» ₃₅Pilatti šano: «Enhän mie ole jevrei. Šiun oma rahvaš ta ylipapit annettih Šiut miun käsih. Mitäpä Šie olet ruatan?» ₃₆Iisussa vaštasi: «Miun čuarinvalta ei ole täštä muailmašta. Kun še ois täštä muailmašta, niin Miun miehet ois torattu, jotta Mie en ois joutun jevreijen käsih. Ka Miun čuarinvalta ei ole tiältä.» ₃₇«No Šie kuitenki olet Čuari?» Pilatti šano. Iisussa vaštasi: «Iče šie šanot, jotta Mie olen Čuari. Šitä varoin Mie olen šyntyn ta šitä varoin tullun täh muailmah, jotta šanuo teilä, mitä tiän pitäy tietyä ta mitä uškuo. Jokahini, ken tietäy šen, kuulou Miun iänen.» ₃₈«Ka niin mitäpä täššä pitäis uškuo?» kyšy Pilatti.

Tämän šanottuo Pilatti mäni tuaš uloš jevreijen luo ta šano heilä: «En voi löytyä Häneššä mitänä viäryttä. ₃₉No onhan tapana, jotta Äijänäpäivänä mie piäššän yhen vankin teilä hyväkši mielekši. Tahottako, jotta piäššän teilä jevreijen Čuarin?» ₄₀Šiitä hyö kaikin alettih karjuo: «Ei Häntä! Piäššä Varavva!» A še Varavva oli rosvo.