7 LUKU
Ylistetään karkeloivan morsiamen kauneutta (v. 6:13-5). Ylkä puhuu rakkaudestaan, ja morsian vastaa (v. 6-10). Morsian kehoittaa ylkää lähtemään kanssaan maalle keväisen luonnon helmaan (v. 11-13).
(6:13) "Palaja, palaja, suulemitar!
Palaja, palaja, ihaillaksemme sinua!"
"Mitä ihailette suulemittaressa,
katselette hänen asekarkelossaan?"
1 (2) "Kuinka kauniisti astelet kengissäsi,
sinä ruhtinaan tytär!
Sinun lanteesi kaartuvat kuin kaulakorut,
taiturin kätten tekemät.
2 (3) Sinun povesi on ympyriäinen malja,
josta sekoviini älköön puuttuko;
sinun uumasi on nisukeko, liljojen ympäröimä.
3 (4) Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa,
kuin gasellin kaksoiset.
4 (5) Sinun kaulasi on kuin norsunluinen torni.
Sinun silmäsi kuin Hesbonin lammikot
Bat-Rabbimin portin luona;
sinun nenäsi on kuin Libanonin torni,
joka katsoo Damaskoon päin.
5 (6) Sinun pääsi kohoaa kuin Karmel,
sinun pääsi palmikot ovat kuin purppura;
niihin pauloihin on kuningas kiedottu."
6 (7) "Kuinka kaunis olet, kuinka suloinen,
sinä rakkaus, riemuinesi! —
7 (8) Sinun vartesi on kuin palmupuu,
ja sinun rintasi niinkuin rypäleet.
8 (9) Minä ajattelin: nousen palmupuuhun,
tartun sen oksiin;
olkoot silloin rintasi niinkuin viinirypäleet
ja henkesi tuoksu kuin omenain tuoksu.
9 (10) Ja olkoon suusi kuin jalo viini."
"Viini, joka helposti valahtaa rakkaaseeni
ja kostuttaa nukkuvien huulet!
10 (11) Minä olen rakkaani oma,
ja minuun on hänen halunsa."
11 (12) "Tule, rakkaani, lähtekäämme maalle,
kyliin yöpykäämme.
12 (13) Käykäämme varhain viinitarhoihin
katsomaan, joko viiniköynnös versoo
ja ummut aukeavat,
joko kukkivat granaattipuut.
Siellä annan sinulle rakkauteni.
13 (14) Lemmenmarjat tuoksuavat,
ja oviemme edessä kasvavat
kaikkinaiset kalliit hedelmät, uudet ja vanhat:
sinulle, rakkaani, olen ne säästänyt."
