Israel, paatunut ja ymmärtämätön kansa
1– Kierrelkää Jerusalemin katuja,
katselkaa ja kyselkää,
tarkkailkaa väkeä toreilla.
Jos löydätte yhden ainoankaan,
joka tekee oikein,
joka on rehellinen ja uskollinen,
niin minä armahdan kaupunkia.
2– He sanovat: »Niin totta kuin Herra elää»,
ja vannovat väärin.
3Herra, rehellisyyttä sinä odotat.
Sinä olet lyönyt heitä,
mutta he eivät ole kivusta välittäneet,
olet tehnyt heistä miltei lopun,
mutta he eivät ole halunneet ottaa opikseen.
He eivät ole suostuneet kääntymään,
vaan ovat paaduttaneet itsensä kovemmaksi kuin kallio.
4Minä ajattelin: »Nuo ovat yksinkertaista väkeä,
tietämätöntä joukkoa –
he eivät ymmärrä kulkea niin kuin Herra tahtoo,
eivät käsitä, mitä Jumala heiltä odottaa.
5Minäpä menen niiden luo, joilla on valtaa ja voimaa,
minä puhun heidän kanssaan.
He varmaan ymmärtävät kulkea niin kuin Herra tahtoo
ja käsittävät, mitä Jumala heiltä odottaa!»
Mutta kaikki he olivat särkeneet ikeensä,
katkoneet valjaansa.
6Siksi leijona tulee tiheiköstä ja lyö heidät kuoliaaksi,
arojen susi raatelee heidät,
pantteri väijyy heidän kaupunkejaan.
Jokainen, joka tulee ulos portista,
revitään palasiksi.
Määrättömät ovat heidän syntinsä,
lukemattomat kerrat he ovat luopuneet Herrasta!
7– Miksi minä siis armahtaisin sinua, Israel?
Te olette hylänneet minut
ja vannoneet olemattomien jumalien nimeen.
Minä ruokin teidät kylläisiksi,
mutta te olitte minulle uskottomia,
parveilitte porttojen taloissa.
8Niin kuin oriit hirnahtelevat kiimoissaan,
niin te himoitsitte toistenne vaimoja.
9Herra sanoo:
Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista,
enkö kostaisi tällaiselle kansalle?
10– Nouskaa viinitarhojen pengermille ja hävittäkää ne,
mutta älkää täysin tuhotko!
Repikää köynnökset irti,
eivät ne kuulu Herralle!
11Sillä Israelin heimo ja Juudan heimo
ovat olleet minulle uskottomia,
sanoo Herra.
12Ne ovat torjuneet Herran ja sanoneet:
»Ei hänestä tarvitse välittää!
Ei meitä kohtaa mikään onnettomuus,
ei uhkaa miekka eikä nälkä.
13Profeetat ovat pelkkää ilmaa,
ei heidän puheissaan ole mitään Jumalan voimaa.
Tulkoon tuo onnettomuus heille itselleen!»
14Mutta Herra Jumala Sebaot sanoo näin:
– Koska israelilaiset ovat tällaista puhuneet,
minun sanani, jotka annoin suuhusi, Jeremia,
muuttuvat tuleksi.
Ja tämän kansan minä teen polttopuiksi,
se joutuu tulen ruoaksi.
Kaukainen kansa käy Israelin kimppuun
15– Kuulkaa, israelilaiset!
Minä tuon teitä vastaan kaukaisen kansan,
sanoo Herra.
Se on voittamaton kansa, ikivanha,
kansa, jonka kieltä ette tunne,
jonka puhetta ette ymmärrä.
16Heidän nuoliviinensä on teidän hautanne,
uljaita sotureita he ovat kaikki.
17He syövät sinun satosi ja leipäsi,
poikasi ja tyttäresi,
he syövät lampaasi ja härkäsi,
viiniköynnöksesi ja viikunapuusi.
Heidän miekkansa hävittää linnoitetut kaupunkisi,
joihin sinä luotat.
18»Mutta niinäkään päivinä minä en kansaani tyystin hävitä», sanoo Herra. 19»Kun sinulta kysytään: ’Minkä tähden on Herra, meidän Jumalamme, tehnyt meille kaiken tämän?’, niin vastaa: ’Te hylkäsitte Herran ja palvelitte vieraita jumalia omassa maassanne! Nyt teidän täytyy palvella vierasta kansaa maassa, joka ei ole teidän omanne.’»
Kansa hyväksyy vääryyden
20– Ilmoittakaa tämä Jaakobin heimolle,
kuuluttakaa näin Juudassa:
21Kuuntele, mitä nyt sanon,
sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa!
Teillä on silmät, mutta te ette näe,
teillä on korvat, mutta te ette kuule!
22Ettekö pelkää minua, sanoo Herra,
ettekö vapise minun edessäni?
Minä, Herra, olen pannut hietikon meren rajaksi,
se järjestys pysyy ikuisesti,
meri ei voi sitä muuttaa.
Kuohukoot aallot –
voimattomina ne iskevät rantaan!
Pauhatkoot tyrskyt –
meren rajaa ne eivät voi ylittää!
23Mutta tällä kansalla
on tottelematon ja kapinallinen sydän.
Kaikki ovat luopuneet minusta
ja lähteneet omille teilleen.
24Eivät he ajattele:
»Me pelkäämme ja tottelemme Herraa, Jumalaamme.
Hän antaa meille sateen oikeaan aikaan,
niin kevätsateen kuin syyssateenkin.
Hän huolehtii siitä, että sato kypsyy korjattavaksi
joka vuosi ajallaan.»
25Teidän rikoksenne ovat sekoittaneet vuoden kulun,
syntinne ovat riistäneet teiltä kaiken hyvän.
26Kansassani on julkeita riistäjiä!
He väijyvät kuin linnustajat,
he virittävät ansoja
ja vangitsevat niihin ihmisiä.
27Niin kuin linnustajan häkki on täynnä lintuja,
niin heidän talonsa ovat täynnä
petoksella hankittua tavaraa.
He ovat tulleet mahtaviksi ja rikkaiksi,
28lihaviksi ja kiiltäviksi.
Heidän pahoilla puheillaan ei ole määrää.
Eivät he aja orvon etua,
eivät tahdo hänen voittavan asiaansa,
eivät puolusta köyhän oikeutta.
29Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista,
enkö kostaisi tällaiselle kansalle?
sanoo Herra.
30Hirveitä, kauhistuttavia asioita
tapahtuu tässä maassa!
31Profeetat julistavat silkkaa valhetta,
papit toimivat oman mielensä mukaan,
ja tähän kansa on tyytyväinen!
Mutta mitä te sitten teette,
kun tästä tulee loppu?
