Suomen Pipliaseura

Leeviläinen

Leeviläiset työskentelivät pyhäkköteltassa ja temppelissä. He olivat papeille alisteisia.

Nimitys leeviläinen

Ei ole täysin selvää, mistä nimitys "leeviläinen" on peräisin. Sana on voinut alun perin viitata henkilöön, joka on päättänyt palvella Jumalaa (ks. 2. Moos. 32:25-29 ja 5. Moos. 33:8-10). Vanhassa testamentissa leeviläiset esitetään kuitenkin johdonmukaisesti Leevin jälkeläisinä. Leevi oli yksi Jaakobin ja Lean poijista. Leeviläiset liitetään siis Leevin heimoon, jonka tehtävänä oli hoitaa papillisia velvollisuuksia.

Jumalalle omistautuneita

Leeviläiset olivat omistautuneet Jumalalle. He toimivat kaikkien Jumalalle omistettujen esikoispoikien sijaisina, kuten 4. Mooseksen kirjassa 4. Moos. 3:11-13 määrätään.

Leeviläisten velvollisuudet

Leeviläisten velvollisuuksia kuvataan muun muassa 4. Mooseksen kirjassa 4. Moos. 3:1-4:49. Jokaisella leeviläisellä oli oma tehtävänsä. Nämä tehtävät jaettiin eri perheiden ja heimojen kesken.


 


Leeviläisten tehtävänä oli:

  • Huolehtia pyhäkköteltan osista autiomaassa.
  • Huolehtia temppelin pyhistä esineistä;
  • Laulaa temppelin uskonnollisissa kokoontumisissa;
  • Vartioida temppeliä.

Ei omaa maa-aluetta

Leeviläisillä ei ollut omaa maata. Siksi heille annettiin kymmenykset viljelyssadosta ja karjasta sekä osa uhrilahjoista (4. Moos. 18:21-32). Tämän lisäksi heidän asutettavikseen annettiin useita kaupunkeja 4. Moos. 35:1-8; Joos. 21:1-42.



Näistä etuoikeuksista huolimatta maattomat leeviläiset kuuluivat usein yhteiskunnan köyhimpien joukkoon. Heidät mainitaankin osana niitä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan erityistä tukea. Leeviläisten lisäksi näitä olivat ulkomaalaiset sekä lesket ja orvot, katso esimerkiksi 5. Moos. 14:29.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.20.14
Seuraa meitä