12. Jeesus parantaa sairaita

₂₉Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Jaakob ja Johannes olivat mukana. ₃₀Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. ₃₁Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan.

₃₂Illalla, auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luo tuotiin kaikki sairaat ja pahojen henkien vaivaamat. ₃₃Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. ₃₄Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet.

₄₀Jeesuksen luo tuli spitaalinen, joka lankesi polvilleen, pyysi häneltä apua ja sanoi: »Jos vain tahdot, sinä voit puhdistaa minut.» ₄₁Jeesuksen kävi häntä sääliksi. Hän ojensi kätensä, kosketti miestä ja sanoi: »Minä tahdon. Tule puhtaaksi.» ₄₂Tauti lähti miehestä heti, ja hän tuli puhtaaksi. ₄₃Jeesus lähetti hänet pois ja varoitti häntä ankarasti: ₄₄»Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään. Mene vain näyttämään itsesi papille ja anna puhdistumisestasi se uhri, jonka Mooses on määrännyt, todisteeksi heille.» ₄₅Mutta lähdettyään sieltä mies alkoi joka puolella kuuluttaa ja levittää tietoa tapahtuneesta, niin ettei Jeesus enää voinut julkisesti mennä yhteenkään kaupunkiin. Hän pysytteli kaupunkien ulkopuolella asumattomilla seuduilla, ja kaikkialta tuli ihmisiä hänen luokseen.

₁Jonkin ajan kuluttua Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona, ₂väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa. ₃Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä, ₄jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi. ₅Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: »Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.»

₆Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen: ₇»Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?» ₈Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: »Kuinka te tuollaista ajattelette? ₉Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? ₁₀Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi» – hän puhui nyt halvaantuneelle – ₁₁»nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.» ₁₂Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: »Tällaista emme ole ikinä nähneet.»

₂₁Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla ₂₂sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa ₂₃ja pyysi hartaasti: »Tule, tyttäreni on kuolemaisillaan. Pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee eikä kuole.» ₂₄Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään.

₂₅Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. ₂₆Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut. ₂₇Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. ₂₈Nainen näet ajatteli: »Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.» ₂₉Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa.

₃₀Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: »Kuka koski vaatteisiini?» ₃₁Opetuslapset sanoivat hänelle: »Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?» ₃₂Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt. ₃₃Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken. ₃₄Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.»

₅₃Päästyään järven yli he tulivat rantaan Gennesaretissa. ₅₄Heidän noustessaan veneestä ihmiset huomasivat, kuka oli tullut, ₅₅ja lähtivät kiireesti viemään sanaa joka puolelle. Sairaita alettiin kantaa vuoteillaan sinne, missä Jeesuksen kuultiin olevan. ₅₆Ja minne hän vain meni, kylään, kaupunkiin tai maaseudun taloon, aina ihmiset toivat sairaita aukioille ja pyysivät, että nämä saisivat edes koskettaa hänen viittansa tupsua. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, paranivat.

₃₁Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. ₃₂Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. ₃₃Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. ₃₄Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: »Effata.» Se merkitsee: aukene. ₃₅Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.

₃₆Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. ₃₇Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: »Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.»

₂₂He tulivat Betsaidaan. Siellä Jeesuksen luo tuotiin sokea mies ja häntä pyydettiin koskettamaan tätä. ₂₃Jeesus otti sokeaa kädestä ja vei hänet kylän ulkopuolelle. Sitten hän sylkäisi miehen silmiin, pani kätensä hänen päälleen ja kysyi: »Näetkö mitään?» ₂₄Mies avasi silmänsä ja sanoi: »Minä näen ihmisiä – näen ikään kuin puita, mutta ne kävelevät.» ₂₅Jeesus pani uudestaan kätensä miehen silmille, ja nyt tämä näki tarkasti. Hän oli täysin parantunut ja näki selvästi kaiken. ₂₆Jeesus lähetti hänet kotiin ja sanoi: »Älä edes poikkea kylään.»

₄₆He tulivat Jerikoon. Kun Jeesus sitten lähti kaupungista opetuslastensa kanssa ja suuren väkijoukon seuraamana, tien vieressä istui sokea kerjäläinen Bartimaios, Timaioksen poika. ₄₇Kun hän kuuli, että ohikulkija oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa: »Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!» ₄₈Monet käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: »Daavidin Poika, armahda minua!» ₄₉Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: »Kutsukaa hänet tänne.» He menivät kutsumaan sokeaa ja sanoivat hänelle: »Älä pelkää. Nouse, hän kutsuu sinua.» ₅₀Mies heitti vaippansa yltään, nousi kiireesti jaloilleen ja tuli Jeesuksen luo. ₅₁»Mitä haluat minun tekevän sinulle?» Jeesus kysyi. Sokea vastasi: »Rabbuuni, anna minulle näköni.» ₅₂Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Mene, uskosi on parantanut sinut.» Samassa mies sai näkönsä takaisin, ja hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana.