Suomen Pipliaseura

13. #rauha: Rauha kannattaa

Hassan Al-Turabi oli Sudanin islamilaisen vallankumouksen isä. Istuin usein hänen kotisohvallaan Khartumissa. Yksi keskustelu jo edesmenneen Al-Turabin kanssa jäi mieleen. Hän kysyi minulta:

- Luuletko, että vihaamme teitä eurooppalaisia ja länsimaalaisia sen vuoksi, että olette kristittyjä? Al-Turabi jatkoi: - Emme vihaa teitä siksi, että olette kristittyjä. Vihaamme teitä siksi, että olette niin huonoja kristittyjä.

Tämä lause vei meidät syvälle keskusteluun siitä, mitä usko on, ja miten uskoa arjessa tulee toteuttaa. Islamilaisissa tasavalloissa uskonto ja laki ovat usein synonyymeja, meillä taas vallitsee uskonnonvapaus – oikeus uskoa, mutta oikeus olla myös uskomatta.

Uskontoja on käytetty ja käytetään sekä rauhanrakennukseen että sodanlietsontaan. Kaikista uskonnoista löytyy kuitenkin rauhan sanoma, joka antaa pohjan eettisille valinnoille rauhan puolesta.

Jos maailmanrauhaa tavoitellaan vain oman uskonnon kautta, sanomassa piilee kuitenkin konfliktin siemen. Rauha tulisi vasta silloin, kun kaikki ovat taipuneet saman uskonnon alle.

Toinen tapa on ekumenian ja eri uskontojen välisen dialogin ja rauhanomaisen rinnakkainelon korostaminen. Uskonnon etiikka edellyttää dialogia, toisen ihmisen ymmärtämistä, heikomman auttamista, marginaaliin syöstyn ihmisen tai vähemmistön tilanteen korjaamista. Nämä kaikki ovat rauhan rakennuspuita. Uskonnollisten yhteisöjen voimavarat ja asiantuntemus saadaan palvelemaan rauhaa. Uskonto luo pohjan rauhan etiikalle.

Rauhanrakennusta haittaavat joskus stereotypiat. Konflikteja selitetään uskonnollisilla eroilla, vaikka kautta maailmanhistorian on naapurustoja, joissa kristityt, muslimit ja juutalaiset ovat eläneet keskenään sulassa sovussa. Kaikki maailman shiiat ja sunnit eivät käy taistelua keskenään.

Kyynisyys on nykyajan myrkkyä. Selitämme ongelmat ylipääsemättömiksi tai liian vaikeiksi ratkaista. Se estää meitä puuttumasta niihin. Avunantajien ja hyväntekijöiden paratiiseissa kiinnitämme ensimmäiseksi huomiomme käärmeisiin: onko motiivi puhdas, menevätkö kerätyt rahat oikeaan paikkaan, onko avuntarvitsijan hätä todellinen? Järkeilemme, miksi avun antaminen ei oikeastaan kannatakaan.

Kyynisyys lamaannuttaa. Rauhan rakentaminen on vaikeaa ja prosessit ovat pitkiä. Historia kuitenkin osoittaa, että rauhan rakentaminen ei koskaan ole ollut turhaa. Rauha kannattaa aina.

Pekka Haavisto
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Euroopan rauhaninstituutin (EIP) puheenjohtaja

Raamatunteksti(t)

14»Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. 15Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. 16Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Jeesus ja laki

17»Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 18Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 19Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 20Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Vihasta ja riidasta

21»Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.

23»Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.

25»Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. 26Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

Aviorikoksesta

27»Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ 28Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. 29Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 30Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.

31»On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. 32Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.

Vannomisesta

33»Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: ’Älä tee väärää valaa’ ja ’Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut’. 34Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 35älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. 36Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. 37Kun myönnätte, sanokaa vain: ’Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ’Ei.’ Enempi on pahasta.

Rakastakaa vihamiehiänne

38»Teille on opetettu: ’Silmä silmästä, hammas hampaasta.’ 39Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 40Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. 41Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 42Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.

43»Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ 44Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, 45jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. 46Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? 47Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? 48Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.

Almut, rukous ja paasto

1»Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne.

2»Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 3Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, 4jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

5»Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 6Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

7»Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. 8Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. 9Rukoilkaa te siis näin:

– Isä meidän, joka olet taivaissa!

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

10Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä

niin kuin taivaassa.

11Anna meille tänä päivänä

jokapäiväinen leipämme.

12Ja anna meille velkamme anteeksi,

niin kuin mekin annamme anteeksi

niille, jotka ovat meille velassa.

13Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

14»Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. 15Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

16»Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 17Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. 18Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

Jumala ja mammona

19»Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.

22»Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. 23Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!

24»Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.

Jumalan huolenpito

25»Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 26Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! 27Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

28»Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. 29Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 30Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

31»Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ 32Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. 33Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. 34Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Ohjeita ja lupauksia

1»Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. 3Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? 4Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa kun otan roskan silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi? 5Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

6»Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä.

7»Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 8Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. 9Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? 10Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? 11Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät.

12»Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.

13»Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. 14Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!

Väärät profeetat

15»Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 16Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. 17Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. 18Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. 19Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. 20Hedelmistä te siis tunnette heidät.

21»Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. 22Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ 23Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’

Kaksi rakentajaa

24»Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. 25Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.

26»Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. 27Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.»

Vuorisaarnan vaikutus

28Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. 29Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.

Jeesuksen voimateot

8—9

Jeesus parantaa spitaalisen

1Kun Jeesus tuli alas vuorelta, suuri ihmisjoukko seurasi häntä. 2Hänen luokseen tuli silloin muuan spitaalinen. Mies heittäytyi maahan hänen eteensä ja sanoi: »Herra! Jos vain tahdot, sinä voit puhdistaa minut.» 3Jeesus ojensi kätensä, kosketti miestä ja sanoi: »Minä tahdon. Tule puhtaaksi.» Heti mies parani taudistaan. 4Jeesus sanoi hänelle: »Katso, ettet puhu tästä kenellekään. Mene vain näyttämään itsesi papille ja anna Mooseksen määräämä uhrilahja, todisteeksi parantumisesta.»

Jeesus ja Kapernaumin sadanpäällikkö

5Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua 6sanoen: »Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.» 7Jeesus sanoi: »Minä tulen ja parannan hänet.» 8Mutta sadanpäällikkö vastasi: »Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. 9Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: ’Mene’, niin hän menee, tai toiselle: ’Tule’, niin hän tulee, tai palvelijalleni: ’Tee tämä’, niin hän tekee.»

10Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: »Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. 11Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. 12Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.» 13Sitten Jeesus sanoi sadanpäällikölle: »Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot.» Sillä hetkellä palvelija parani.

Jeesus parantaa Pietarin anopin ja muita sairaita

14Jeesus meni Pietarin kotiin ja näki, että tämän anoppi makasi kovassa kuumeessa. 15Jeesus kosketti hänen kättään, ja kuume lähti hänestä. Nainen nousi vuoteesta ja alkoi palvella Jeesusta. 16Ja kun ilta tuli, Jeesuksen luo tuotiin monia pahojen henkien vaivaamia. Hän ajoi sanallaan henget ulos ja paransi kaikki sairaat, 17jotta kävisi toteen, mitä on sanottu profeetta Jesajan kirjassa:

– Hän kantoi meidän tautimme,

otti taakakseen meidän sairautemme.

Seuraa minua!

18Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja sanoi: »Opettaja, minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.» 20Jeesus vastasi hänelle: »Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.» 21Eräs toinen, hänen opetuslapsensa, sanoi hänelle: »Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.» 22Mutta Jeesus sanoi hänelle: »Seuraa minua! Anna kuolleiden haudata kuolleensa.»

Jeesus tyynnyttää myrskyn

23Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä. 24Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. 25Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: »Herra, pelasta meidät! Me hukumme.» 26»Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?» Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. 27Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: »Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin.»

Jeesus Gadaran alueella

28Kun Jeesus tuli toiselle rannalle Gadaran alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä. 29He huusivat: »Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?»

30Jonkin matkan päässä oli suuri sikalauma laitumella. 31Pahat henget pyysivät Jeesukselta: »Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan.» 32»Menkää!» Jeesus sanoi. Silloin henget lähtivät miehistä ja menivät sikoihin, ja koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33Sikopaimenet lähtivät pakoon. He menivät kaupunkiin ja kertoivat, kuinka oli käynyt ja mitä pahojen henkien vaivaamille oli tapahtunut. 34Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Kun he näkivät hänet, he pyysivät häntä poistumaan siltä seudulta.

Jeesus parantaa halvaantuneen

1Jeesus astui veneeseen, meni järven yli ja tuli kotikaupunkiinsa. 2Siellä ihmiset toivat hänen luokseen halvaantuneen, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: »Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.»

3Jotkut lainopettajat sanoivat silloin itsekseen: »Tuohan herjaa Jumalaa.» 4Mutta Jeesus näki, mitä he ajattelivat, ja sanoi: »Miksi teillä on pahoja ajatuksia sydämessänne? 5Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’? 6Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi» – hän puhui nyt halvaantuneelle – »nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.» 7Silloin mies nousi ja lähti kotiinsa. 8Tämän nähdessään kansa pelästyi ja ylisti Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen vallan.

Jeesus kutsuu Matteuksen

9Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: »Seuraa minua», ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta.

10Jeesus oli sitten aterialla hänen kodissaan. Sinne tuli myös useita publikaaneja ja muita syntisiä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. 11Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» 12Jeesus kuuli sen ja sanoi: »Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. 13Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.»

Häävieraat eivät paastoa

14Sitten Johanneksen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo. He sanoivat: »Meille ja fariseuksille paastoaminen on tärkeää. Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?» 15Jeesus vastasi heille: »Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin he paastoavat. 16Ei kukaan ota kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Viitta repeää sellaisen paikan vierestä, ja reikä on entistä pahempi. 17Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät.»

Jeesus herättää tytön kuolleista ja parantaa verenvuodosta kärsivän naisen

18Kun Jeesus vielä puhui heille, sinne tuli eräs synagogan esimies. Hän kumartui maahan Jeesuksen edessä ja sanoi: »Tyttäreni on kuollut juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa.» 19Jeesus nousi ja lähti miehen mukaan, ja opetuslapset seurasivat häntä.

20Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. 21Hän näet ajatteli: »Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen.» 22Jeesus kääntyi, näki naisen ja sanoi: »Ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut.» Siitä hetkestä nainen oli terve.

23Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän ihmisjoukon, 24hän sanoi: »Menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu.» Hänelle naurettiin. 25Mutta kun väki oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja otti tyttöä kädestä, ja tyttö nousi. 26Tästä levisi tieto koko sille seudulle.

Jeesus parantaa kaksi sokeaa

27Kun Jeesus jatkoi sieltä matkaansa, hänen peräänsä lähti kaksi sokeaa. He huusivat: »Armahda meitä, Daavidin Poika!» 28Ja kun Jeesus tuli perille, sokeat tulivat sisälle hänen luokseen. Jeesus kysyi: »Uskotteko te, että minä voin auttaa teitä?» »Uskomme, Herra», he vastasivat. 29Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: »Tapahtukoon teille niin kuin uskotte», 30ja heidän silmänsä aukenivat. Jeesus varoitti heitä ankarasti: »Katsokaa, ettei kukaan saa tietää tästä.» 31Mutta lähdettyään sieltä he levittivät hänestä tietoa koko sillä seudulla.

Jeesus parantaa mykän

32Kun miehet olivat poistumassa, Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jota vaivasi paha henki. 33Jeesus ajoi hengen ulos, ja mykkä alkoi puhua. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: »Tällaista ei Israelissa ole koskaan nähty.» 34Mutta fariseukset sanoivat: »Pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa.»

Jeesus säälii kansaa

35Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat.

36Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. 37Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: »Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. 38Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.»

Opetuslasten lähettäminen

10

Kaksitoista apostolia

1Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan karkottaa saastaisia henkiä ja parantaa kaikkia tauteja ja vaivoja.

2Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäisenä Simon, toiselta nimeltä Pietari, ja hänen veljensä Andreas, Jaakob Sebedeuksen poika ja hänen veljensä Johannes, 3Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja publikaani Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Taddeus, 4Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka sitten kavalsi Jeesuksen.

Jeesus antaa matkaohjeet

5Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet:

»Älkää menkö vierasheimoisten keskuuteen älkääkä mihinkään Samarian kaupunkiin. 6Sen sijaan menkää Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo 7ja julistakaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’ 8Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

9»Älkää varatko vyöhönne kultaa, hopeaa tai kuparia 10älkääkä ottako mukaanne laukkua, älkää ylimääräistä paitaa, älkää jalkineita tai sauvaa. Työmies on ruokansa ansainnut.

11»Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka. 12Kun menette taloon, toivottakaa talon väelle rauhaa. 13Jos talo on sen arvoinen, saakoon se toivottamanne rauhan, mutta jos se ei ansaitse sitä, palatkoon toivotus teille takaisin. 14Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. 15Totisesti: Sodoman ja Gomorran maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin se kaupunki.

Jeesus rohkaisee kestämään vainoa

16»Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.

17»Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. 18Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. 19Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. 20Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.

21»Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. 22Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

23»Kun teitä yhdessä kaupungissa vainotaan, paetkaa toiseen. Totisesti: te ette ehdi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen Poika tulee.

24»Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä. 25Tyytyköön opetuslapsi samaan kuin opettaja ja palvelija samaan kuin isäntä. Jos talon isäntää nimitetään Belsebuliksi, kuinka paljon helpommin sen nimen saa talonväki!

26»Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. 27Minkä minä sanon teille pimeässä, se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan, se kuuluttakaa julki katoilta. 28Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. 29Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. 30Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. 31Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.

Kristuksen tunnustaminen

32»Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. 33Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.

34»Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. 35Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan. 36Viholliset ovat oman talon väkeä.

37»Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. 38Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. 39Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.

40»Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. 41Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan siksi, että tämä on vanhurskas, saa vanhurskaalle kuuluvan palkan. 42Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä vain siksi, että tämä on opetuslapsi – totisesti: hän ei jää palkkaansa vaille.»

Kuka Jeesus on?

11—12

Johannes Kastajan kysymys Jeesukselle

1Annettuaan kaikki nämä ohjeet kahdelletoista opetuslapselleen Jeesus lähti muihin sen seudun kaupunkeihin opettamaan ja julistamaan.

2Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa 3kysymään: »Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?» 4Jeesus vastasi heille: »Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

5Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,

spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,

kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.

6Autuas se, joka ei minua torju.»

Jeesus puhuu Johannes Kastajasta

7Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:

»Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? 8Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! 9Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. 10Hän on se, josta on kirjoitettu:

– Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi,

hän raivaa sinulle tien.

11»Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. 12Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen. 13Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, 14ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. 15Jolla on korvat, se kuulkoon!

16»Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: 17’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ 18Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ 19Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!»

Jeesus soimaa Galilean kaupunkeja

20Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta:

21»Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet. 22Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te.

23»Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. 24Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.»

Jumalan salaisuuden tunteminen

25Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:

»Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. 26Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.

27»Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

28»Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. 29Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. 30Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.»

Sapatin herra

1Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. 2Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: »Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä.» 3Mutta Jeesus vastasi heille: »Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? 4Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. 5Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? 6Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. 7Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. 8Ihmisen Poika on sapatin herra.»

Saako sapattina parantaa?

9Jeesus kulki edelleen ja meni sen seudun synagogaan. 10Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. Fariseukset tahtoivat nostaa syytteen Jeesusta vastaan ja kysyivät häneltä: »Saako sapattina parantaa?» 11Jeesus vastasi heille: »Jos jollakulla teistä on lammas ja se putoaa sapattina kuoppaan, niin kai hän tarttuu siihen ja nostaa sen sieltä ylös! 12Ja onhan ihminen paljon arvokkaampi kuin lammas. Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää.» 13Sitten hän sanoi miehelle: »Ojenna kätesi.» Mies ojensi kätensä, ja se tuli ennalleen, yhtä terveeksi kuin toinenkin käsi. 14Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä.

Herran palvelija

15Kun Jeesus sai tietää tästä, hän lähti sieltä. Hänen perässään kulki paljon väkeä, ja hän paransi kaikki sairaat. 16Hän kuitenkin varoitti heitä puhumasta hänestä julkisesti, 17jotta toteutuisi tämä profeetta Jesajan lausuma Jumalan sana:

18– Katso: minun palvelijani, jonka olen valinnut,

minun rakkaani, johon olen mieltynyt.

Minä lasken henkeni hänen ylleen,

ja hän julistaa kansoille oikeuden.

19Ei hän huuda eikä riitele,

ei kuulla hänen ääntänsä kaduilla.

20Murtunutta ruokoa hän ei muserra,

savuavaa lampunsydäntä hän ei sammuta.

Hän on saattava oikeuden voittoon.

21Hänen nimeensä kansat panevat toivonsa.

Jeesus ja Belsebul

22Sitten Jeesuksen luo tuotiin sokea ja mykkä mies, jota vaivasi paha henki. Jeesus paransi hänet, niin että mies puhui ja näki. 23Kaikki olivat ihmeissään ja kyselivät: »Entäpä jos tämä on Daavidin Poika?» 24Mutta kun fariseukset kuulivat sen, he sanoivat: »Itsensä Belsebulin, pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä karkottaa.»

25Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille:

»Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, eikä myöskään kaupunki tai perhe kestä, jos sitä repivät riidat. 26Jos Saatana ajaa ulos Saatanan, silloin se on noussut itseään vastaan. Kuinka sen valtakunta silloin voi pysyä koossa? 27Jos minä karkotan pahoja henkiä Belsebulin avulla, kenen avulla sitten teikäläiset niitä karkottavat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit. 28Mutta jos minä karkotan pahoja henkiä Jumalan Hengen voimalla, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.

29»Kuinka kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä? Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat. 30Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.

31»Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta. 32Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa.

Puu ja hedelmät

33»Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan. 34Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. 35Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. 36Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. 37Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi.»

Joonan merkki

38Silloin muutamat lainopettajat ja fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, anna tässä meidän nähtemme merkki!»

39Mutta Jeesus vastasi heille:

»Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki. 40Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. 41Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona! 42Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettaa sille tuomion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo!

Saastaisen hengen paluu

43»Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. 44Silloin se päättää: ’Minä palaan kotiini, josta lähdin.’ Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa tyhjillään, lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, 45silloin se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa. Samoin käy tämän pahan sukupolven.»

Jeesuksen oikeat omaiset

46Jeesuksen vielä puhuessa väkijoukolle hänen äitinsä ja veljensä olivat tulleet paikalle. He seisoivat ulkona ja tahtoivat puhua hänen kanssaan. 47Joku tuli sanomaan Jeesukselle: »Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat puhua kanssasi.» 48Mutta Jeesus vastasi sanantuojalle: »Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?» 49Hän osoitti kädellään opetuslapsiaan ja sanoi: »Katso, tässä ovat minun äitini ja veljeni. 50Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.»

Vertaukset taivasten valtakunnasta

13:1–52

Kylväjä

1Samana päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. 2Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla, 3ja hän puhui heille pitkään vertauksin.

Hän sanoi: »Mies lähti kylvämään. 4Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. 5Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, 6mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. 7Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan. 8Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää. 9Jolla on korvat, se kuulkoon!»

Vertausten tarkoitus

10Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: »Miksi sinä puhut heille vertauksin?»

11Jeesus vastasi:

»Siksi, että te olette saaneet oppia tuntemaan taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta he eivät. 12Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. 13Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. 14Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus:

– Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö.

Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö.

15Sillä paatunut on tämän kansan sydän,

vain vaivoin he kuulevat korvillaan

ja silmänsä he ovat ummistaneet,

jotta he eivät silmillään näkisi,

eivät korvillaan kuulisi

eivätkä sydämellään ymmärtäisi,

jotta he eivät kääntyisi

enkä minä parantaisi heitä.

16»Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat! 17Totisesti: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.

Kylväjävertauksen selitys

18»Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. 19Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee Paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen. 20Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan 21mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta. 22Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen. 23Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen. Nämä ihmiset tuottavat satoa: kuka sata, kuka kuusikymmentä, kuka kolmekymmentä jyvää.»

Vehnä ja rikkavilja

24Jeesus esitti heille toisen vertauksen taivasten valtakunnasta: »Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä. 25Mutta kun kaikki nukkuivat, hänen vihamiehensä tuli, kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa ja meni pois. 26Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. 27Työmiehet menivät silloin isäntänsä luo ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö sinä kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut rikkaviljaa?’ 28Isäntä sanoi heille: ’Se on vihamieheni työtä.’ Miehet kysyivät silloin häneltä: ’Tahdotko, että menemme kitkemään sen pois?’ 29’En’, hän vastasi, ’te voitte rikkaviljaa kootessanne nyhtää sen mukana vehnääkin. 30Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Kun sen aika tulee, minä sanon korjuuväelle: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.’»

Sinapinsiemen ja hapate

31Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. 32Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.»

33Vielä hän esitti heille vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.»

34Kaiken tämän Jeesus puhui väkijoukolle vertauksin. Vertauksitta hän ei puhunut heille mitään, 35jotta tämä profeetan sana kävisi toteen:

– Minä avaan suuni ja puhun vertauksin,

tuon julki sen, mikä on ollut salattua

maailman luomisesta saakka.

Rikkaviljavertauksen selitys

36Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois ja meni sisälle. Opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: »Selitä meille vertaus pellon rikkaviljasta.» 37Hän vastasi heille:

»Mies, joka kylvi hyvää siementä, on Ihmisen Poika. 38Pelto on maailma. Hyvä siemen tarkoittaa niitä, jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan, rikkavilja niitä, jotka ovat Paholaisen vallassa. 39Paholainen, joka kylvi rikkaviljaa, on Saatana, elonkorjuu on maailman loppu, ja korjuumiehet ovat enkeleitä. 40Niin kuin rikkavilja kootaan ja hävitetään polttamalla, niin tapahtuu maailman lopussa. 41Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka viettelevät pahaan ja harjoittavat vääryyttä. 42Enkelit heittävät heidät tuliseen pätsiin, ja siellä itketään ja kiristellään hampaita. 43Mutta Jumalan omat loistavat silloin Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon!

Aarre, helmi ja nuotta

44»Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon.

45»Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. 46Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.

47»Vielä taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja. 48Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyvät kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. 49Samoin käy maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista 50ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.»

Taivasten valtakunnan opetuslapsi

51»Ymmärrättekö nyt kaiken tämän?» Jeesus kysyi. »Ymmärrämme», he vastasivat. 52Silloin hän sanoi heille: »Siksipä jokainen lainopettaja, josta on tullut taivasten valtakunnan opetuslapsi, on kuin isäntä, joka runsaasta varastostaan ottaa esiin sekä uutta että vanhaa.»

Jeesus vaeltaa Galileassa ja lähiseuduilla

13:53—17:27

Jeesus käy kotikaupungissaan

53Kaikki nämä vertaukset kerrottuaan Jeesus lähti siltä seudulta 54ja meni kotikaupunkiinsa. Hän opetti ihmisiä heidän synagogassaan, ja hämmästyksissään he kysyivät: »Mistä hänellä on tämä viisaus, mistä voima tehdä ihmeitä? 55Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään? 56Hänen sisarensakin asuvat kaikki täällä missä mekin. Mistä hän on voinut saada tämän kaiken?» 57Näin he torjuivat hänet.

Jeesus sanoi heille: »Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan ja omassa kodissaan.» 58Ja koska he eivät uskoneet häneen, hän ei tehnyt siellä montakaan voimatekoa.

Johannes Kastajan mestaus

1Noihin aikoihin neljännesruhtinas Herodes kuuli Jeesuksesta. 2Hän sanoi hovimiehilleen: »Se on Johannes Kastaja. Hän on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat.»

3Herodes näet oli pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja heittänyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden, 4sillä Johannes oli sanonut hänelle: »Sinun ei ole lupa elää hänen kanssaan.» 5Herodes olisi halunnut surmata Johanneksen mutta pelkäsi kansaa, joka piti Johannesta profeettana.

6Sitten Herodes vietti syntymäpäiviään ja Herodiaan tytär tanssi vieraille. Tyttö miellytti Herodesta niin, 7että tämä valalla vannoen lupasi antaa hänelle mitä hän vain pyytäisi. 8Äitinsä yllytyksestä tyttö sanoi: »Anna minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pää.» 9Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän käski täyttää pyynnön. 10Hän lähetti vankilaan sanan ja käski mestata Johanneksen. 11Tämän pää tuotiin vadilla ja annettiin tytölle, ja tyttö vei sen äidilleen.

12Johanneksen opetuslapset tulivat sitten hakemaan ruumiin ja hautasivat sen. Sen jälkeen he menivät kertomaan Jeesukselle, mitä oli tapahtunut.

Jeesus ruokkii viisituhatta miestä

13Kuultuaan tästä Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä. 14Kun hän veneestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat.

15Illan suussa opetuslapset menivät hänen luokseen ja sanoivat: »Tämä on asumatonta seutua, ja päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa.» 16Mutta Jeesus sanoi: »Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää.»

Matteus 5:14-14:16KR92Avaa lukunäkymä

11Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.

Jeremia 29:11KR92Avaa lukunäkymä

Miten sinä rakennat rauhaa?

Suomen Pipliaseurav.4.16.16
Seuraa meitä