15.1.2024 Maanantai
Kuuntele Tässä olen harjoitus 15.1.2024
TÄSSÄ
Uusi tuntuu vaikealta, vanha tuntuu vaatimattomalta.
. . .
Rukoilen siksi pyhän Birgitan sanoin: ”Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa.”
SANA
Johanneksen oppilaat ja fariseukset paastosivat. Jeesukselta tultiin kysymään: ”Miksi sinun oppilaasi eivät paastoa, vaikka Johanneksen ja fariseusten oppilaat paastoavat?” Jeesus vastasi: ”Eivät kai häävieraatkaan voi paastota silloin, kun sulhanen on vielä heidän seurassaan? Niin kauan kuin sulhanen on heidän luonaan, he eivät voi paastota. Tulee vielä sekin aika, kun sulhanen viedään pois heidän seurastaan. Silloin he paastoavat. Eihän kukaan paikkaa vanhaa vaatetta kutistamattomalla kankaalla. Kutistuessaan paikkakangas repisi vaatteeseen uuden, entistä pahemman reiän. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin säilytyspusseihin, sillä vanhat pussit eivät kestäisi viinin käymistä. Silloin sekä viini että pussit menisivät hukkaan. Uusi viini pitää laskea uusiin pusseihin!” (Mark. 2: 18–22)
Koenko ollessani Jeesuksen seurassa olevani sulhasen seurassa vai onko hänet viety pois luotani? Mistä huomaan olevani yksin, miltä se tuntuu? Miltä tuntuu toisaalta olla sulhasen seurassa? Uusi viini lasketaan uusiin pusseihin. Kyse on jostain radikaalisti toisenlaisesta. Vanha ei silloin kestä. Mitä tämä Jeesuksen vertaus minussa herättää? Minulla on kenties totuttu tapani katsoa maailmaa, uskoa ja olla suhteessa Jeesukseen. Miltähän uusi viini maistuisi?
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Pyhän Birgitan kanssa rukoilen: ”Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie. Tulen luoksesi kuin sairas tulee lääkärin luo. Oi Herra, anna sydämelleni rauha.”
