Suomen Pipliaseura

2.3.2024 Lauantai

Kuuntele Tässä olen harjoitus 2.3.2024

TÄSSÄ

Jumala, sinun rakkautesi on avara. Minäkin mahdun sen piiriin.

. . .

Ajattelen hetken ihmisiä, joista pidän, niitä, joita rakastan ja sitten niitä, joita minun on vaikea sietää. Tämän joukon kanssa olen nyt edessäsi. Ota meidät vastaan.


SANA

Jeesusta saapui kuuntelemaan paljon tullimiehiä ja syntisiä. Se sai fariseukset ja oppineet sanomaan paheksuvasti: ”Tuo toivottaa syntiset tervetulleeksi ja syö heidän kanssaan.” Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:

. . .

Sitten Jeesus sanoi: ”Miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle minun osuuteni sinun omaisuudestasi.’ Niin isä jakoi omaisuutensa pojilleen. Muutaman päivän päästä nuorempi poika keräsi tavaransa ja matkusti kaukaiseen maahan. Hän eli siellä holtittomasti ja tuhlasi koko omaisuutensa. Kun hän oli pannut kaiken menemään, tuli seudulle paha nälänhätä ja hän alkoi kärsiä puutetta. Niinpä hän meni kysymään töitä eräältä paikalliselta, ja tämä lähetti hänet maatilalleen paimentamaan sikoja. Hänellä oli niin nälkä, että hän himoitsi rehua, jolla sikoja ruokittiin. Kukaan ei kuitenkaan antanut sitä hänelle.

Silloin poika pysähtyi miettimään: ’Isäni työntekijöillä on yllin kyllin ruokaa, mutta minä kuolen täällä nälkään. Lähden takaisin isäni luokse ja sanon tehneeni väärin taivasta ja häntä kohtaan. Sanon, etten enää ansaitse olla hänen poikansa, ja pyydän, että hän pitäisi minua yhtenä työntekijöistään.’ Niin hän lähti isänsä luokse. Isä näki hänet jo kaukaa, ja hänen sydäntään riipaisi. Hän juoksi poikaa vastaan, heittäytyi hänen kaulaansa ja suuteli häntä. Poika sanoi: ’Isä, olen tehnyt väärin taivasta ja sinua kohtaan. En enää ansaitse olla poikasi.’ Isä kuitenkin sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa äkkiä parhaat vaatteet ja antakaa hänelle sormus sormeen ja sandaalit jalkoihin. Ottakaa lihavaksi syötetty vasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja juhlitaan! Poikani oli kuollut mutta heräsi eloon. Hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin he alkoivat juhlia.

Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän lähestyi kotia, hän kuuli musiikkia ja tanssin ääniä. Hän kutsui luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä ihmettä oli meneillään. Palvelija sanoi: ’Veljesi on palannut. Isäsi käski teurastaa lihavaksi syötetyn vasikan, koska sai hänet terveenä takaisin.’ Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos suostuttelemaan häntä, mutta hän sanoi: ’Minä olen raatanut vuosikausia kuin orja, enkä ole milloinkaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes surkeaa pikku vuohta, että olisin saanut järjestää juhlat ystävilleni. Tuon toisen poikasi palattua sinä kyllä teurastit lihotetun vasikan, vaikka hän tuhlasi omaisuutesi huoriin!’ Isä vastasi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina ollut minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Nyt oli kuitenkin syytä iloon ja juhlaan: Veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon. Hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’” (Luuk. 15: 1–3, 11–32)

  • Kummasta veljeksestä löydän enemmän itseäni? Tunnistanko itseni molemmista? Onko henkilöhistoriani eri vaiheissa jompikumpi asenne painottunut toisin kuin nyt?
  • Jeesus esitti vertauksensa fariseuksille ja oppineille, jotka paheksuivat sitä, että Jeesus otti vastaan korruptoituneita tullimiehiä ja muita syntisiksi leimattuja. Mikä on vertauksen isän asenne vanhempaa veljestä kohtaan, joka kritisoi syntiä tehneen ylenpalttisen rakastavaa vastaanottoa? Mikä on Jeesuksen asenne minua kohtaan?

TÄSTÄ ETEENPÄIN

Jumala, yllätä minut ja laajenna minun rakkauteni piiriä.

Raamatunteksti(t)

Vertaukset eksyneestä lampaasta ja kadonneesta hopearahasta

1Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. 2Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: »Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.»

3Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:

4»Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. 5Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, 6ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ 7Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

8»Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. 9Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ 10Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.»

Tuhlaajapoika ja hänen veljensä

11Jeesus jatkoi:

»Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 12Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.’ Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. 13Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. 14Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. 15Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. 16Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.

17»Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: ’Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. 18Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. 19En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.’ 20Niin hän lähti isänsä luo.

»Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. 21Poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.’ 22Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. 23Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! 24Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.

25»Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 26Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. 27Palvelija vastasi: ’Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.’ 28Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29mutta hän vastasi: ’Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. 30Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!’ 31Isä vastasi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. 32Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.’»

Luukas 15:1-32KR92Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.18.8
Seuraa meitä