3.5.2024 Perjantai

Kuuntele Tässä olen harjoitus 3.5.2024

TÄSSÄ

Jumala, ikävöin läsnäoloasi. Ole läsnä yhtä lailla pimeydessä kuin valossa.

. . .

Sinulle ei pimeys ole pimeää,

vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,

pimeys kuin kirkas valo. (Ps. 139: 12)

SANA

Sinä päivänä Herra antaa versonsa nousta maasta kauniina ja ylväänä. Rehevänä ja kukoistavana nousee maan hedelmä henkiin jääneille israelilaisille. Ja Siionin jäljelle jääneitä ja Jerusalemissa jäljellä olevia kutsutaan pyhiksi - kaikkia, jotka on kirjoitettu elävien kirjaan Jerusalemissa. Kun Herra on huuhtonut pois Siionin tyttärien lian ja poistanut Jerusalemista sen verivelat oikeuden hengellä, puhdistavalla hengellä, hän nostaa Siionin vuoren ylle ja sinne kokoontuneiden ylle päiväksi pilven ja yöksi savupatsaan ja tulen loimun. Ja Herran kirkkaus on oleva kattona kaiken yllä. Se on oleva kuin maja, joka varjelee päivän helteeltä ja suojaa sateen ryöppyjä vastaan. (Jes. 4: 2–6)

• Muistan elämässani olleita pimeän aikoja. Hapuilua, valitusta, epätoivoa. Odotatko minua pimeässä, jotta löytäisin valosi?
• Pahin voi tapahtua elämässä. Suojaatko silloin minua “pilvellä” olosuhteiden kuumuudelta, “savupatsaalla ja tulen loimulla” epävarmuuden kylmyydeltä ja pimeältä?
• Onko hengellinen tieni kulkenut joskus pimeän kautta? Mitä ajattelen nyt tuosta pimeästä jaksosta hengellisessä elämässäni?

TÄSTÄ ETEENPÄIN

”Hän otti verhokseen pimeyden, majakseen synkät vedet, raskaat pilvet. Hänen edellään kulki häikäisevä valo, siitä sinkosi rakeita ja tulisia hiiliä.” (Ps. 18: 12)