19.11.2022 vesper

Psalmiteksti

Jumala rankaisee egyptiläisiä

40Kuinka usein kansa kapinoikaan

Jumalaa vastaan autiomaassa,

murehdutti häntä aavikolla!

41He testasivat häntä yhä uudelleen,

tuottivat tuskaa Israelin Pyhälle.

42Eivät he muistaneet hänen voimaansa sinä päivänä,

jona hän vapautti heidät vihollisten käsistä.

43Sitä päivää, jolloin hän osoitti Egyptissä

tunnustekojensa voiman,

toteutti ihmeelliset tekonsa Soanin tasangolla.

44Hän muutti Niilin vedet vereksi,

virtojen vedet juomakelvottomiksi.

45Jumala lähetti egyptiläisten kimppuun

hyönteisparvia puremaan heitä

ja sammakoita tuhoja aiheuttamaan.

46Hän lähetti tuhohyönteisiä

tekemään lopun heidän sadostaan,

heinäsirkkaparvet hävittämään tieltään kaiken,

mitä he olivat kasvattaneet.

47Rakeilla hän tappoi heidän viiniköynnöksensä,

rankkasateella hän tuhosi heidän viikunapuunsa.

48Taudit iskivät heidän karjaansa,

rutto vei heidän karjalaumansa.

49Hän suuntasi heihin leimuavan vihansa,

lähetti heidän päälleen raivoa, kirouksia ja vaikeuksia,

tuhoa tuovien enkeleiden joukon.

50Jumala antoi vihansa vyöryä,

ei hän säästänyt egyptiläisiä kuolemalta.

Hän antoi heidät kulkutautien temmellyskentäksi.

51Kaikki Egyptin esikoiset hän löi,

tuhosi tulevaisuuden toivot Haamin teltoista.

Kansa saa perintömaansa mutta vihastuttaa Jumalan

52Sitten Jumala johdatti kansansa pois Egyptistä,

paimensi sitä autiomaassa kuin lammaslaumaa.

53Hän kuljetti kansaansa turvallisesti,

ei heidän tarvinnut pelätä mitään,

mutta heidän vihollisensa hukkuivat mereen.

54Hän ohjasi heidät pyhään paikkaan,

vuorelle, jonka oli ottanut haltuunsa

oikean kätensä voimalla.

55Hän karkotti vieraat kansat,

mittasi ja jakoi heidän maansa

omalle kansalleen perintömaaksi,

asetti Israelin heimot sitä asuttamaan.

56Kuitenkin hänen kansansa testasi häntä,

kapinoi vieläkin Jumalaa, Korkeinta, vastaan.

He eivät noudattaneet hänen käskyjään,

57vaan kääntyivät omille teilleen.

He olivat yhtä petollisia kuin esivanhempansa,

yhtä epäluotettavia kuin rikkoutunut sotajousi.

58He suututtivat Jumalan uhrikukkuloillaan,

tekivät hänet mustasukkaiseksi muiden jumalien patsaillaan.

59Kun Jumala kuuli heidän teoistaan,

hän raivostui ja hylkäsi kokonaan Israelin.

60Hän jätti autioksi Silon pyhäkköteltan,

asumuksensa ihmisten keskellä.

61Hän jätti vihollisten käsiin liiton arkun,

jossa hänen voimansa ja kunniansa asuvat.

62Kansansa hän jätti vihollisen miekan armoille,

julmistui omiinsa.

63Tuli nielaisi nuoret miehet,

morsiamet jäivät ilman häälauluja.

64Vihollisen miekka tappoi papit,

eivätkä lesket voineet valittaa suruaan.

Jumala valitsee Daavidin paimentamaan kansaansa

65Mutta sitten Jumala, Herramme, havahtui

niin kuin nukkuva herää unestaan,

niin kuin sankari selviää humalastaan.

66Hän löi takaisin vihollisensa,

saattoi heidät ikuiseen häpeään.

67Hän hylkäsi Joosefin suvun,

ei hän valinnut Efraimin heimoa.

68Sen sijaan hän valitsi Juudan heimon

ja Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

69Vuorelle hän rakensi pyhäkkönsä,

korkean kuin taivas ja vakaan kuin maa,

jonka hän perusti kestämään ikuisesti.

70Hän valitsi palvelijansa Daavidin.

Otti hänet lammastarhasta,

71toi hänet lampaiden ja karitsojen keskeltä

paimentamaan kansaansa Jaakobia ja Israelia, omiaan.

72Daavid paimensi heitä vilpittömin sydämin,

taitavasti hän ohjasi heitä.

Psalmi 78:40-72UT2020Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.26.9
Seuraa meitä